Addisonin tauti eli hypoadrenokortikoidismi on lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminta. Addisonin tauti koiralla on merkittävä hormonivajetta (kortisoli ja aldesteroni) aiheuttava sairaus, joka on kuitenkin melko harvinainen. Usein tauti alkaa hiipien ja oireet ovat epämääräisiä.
Tauti voidaan kuitenkin havaita niin sanottuna Addisonin kriisinä, rajuina shokin oireina. Tällöin on suunnattava välittömästi eläinlääkäriin tehohoitoon. Kriisi voi syntyä myös Addisonin tautia sairastavilla, lääkityksellä olevilla potilailla, mikäli niiden lääkitystä laiminlyödään.
Mistä Addisonin tauti koiralla johtuu?
Addisonin taudin taustalla on usein lisämunuaiskuoren immuunivälitteinen tuhoutuminen tai lisämunuaiskuoren idiopaattinen atrofia eli lisämunuaiskuoren tuntemattomasta syystä tapahtuva surkastuminen.
Myös tulehdus tai kasvain voivat aiheuttaa lisämunuaiskuorten surkastumista tai toimimattomuutta ja sitä kautta Addisonin tautia.
Toisinaan lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminta johtuu aivolisäkkeen puutteellisesta ACTH-hormonin erityksestä esimerkiksi kasvaimen, tulehduksen tai trauman seurauksena.
Iatrogeeninen eli hoidosta johtuva Addisonin kriisi voi tulla lisämunuaisen kuorikerroksen liikatoiminnan, eli Cushingin syndrooman, hoidossa käytetyn lääkityksen seurauksena tai pitkäaikaisen kortisonilääkityksen äkillisen lopettamisen myötä.
Tyypillisesti Addisonin tautiin sairastuva koira on nuori tai keski-ikäinen ja 70 % sairastuneista koirista on narttuja. Riskirotuja ovat esimerkiksi portugalin vesikoira, novascotiannoutaja, partacollie, tanskandoggi, rottweiler, valkoinen länsiylämaanterrieri, vehnäterrieri, bernhardinkoira ja leonberginkoira.
Tietyillä roduilla, kuten keskikokoisilla villakoirilla, sairaus periytyy autosomaalisesti resessiivisesti eli peittyvästi ei sukusoluissa. Tällöin sairaus ilmenee vain, jos koira on perinyt virheellisen perintötekijän molemmilta vanhemmiltaan.
Addisonin tauti koiralla – oireet
Oireet ovat usein epämääräisiä ja aluksi oireita voidaan havaita vain stressitilanteissa ja muuten koiran vointi vaikuttaa normaalilta. Oireiden epämääräisyyden takia Addisonin tauti koiralla on vaikea diagnosoida ja voi jäädä diagnosoimatta hyvältäkin eläinlääkäriltä.
Oireita voivat olla erilaiset ruoansulatuskanavan oireet kuten ripuli ja oksentaminen, vatsan arkuus, voimattomuus, alhainen syke, heikko pulssi, laihuus, lisääntynyt juominen ja virtsaaminen, kuivuminen, alilämpö ja väsymys. Myös ihon tummumista, tärinää tai lihaskipuja voi olla havaittavissa.
Addisonin kriisin oireita ovat usein pahoinvointi ja ripulointi. Lisäksi verenpaine laskee nopeasti, koira on heikko, kuivunut ja alilämpöinen, ja sillä voi esiintyä jopa tajunnan häiriöitä. Koira voi myös oksentaa verta tai ulostaa mustaa ulostetta, joka on merkki suolistoperäisestäverestä.
Verinäytteessä havaitaan voimakas hyperkalemia sekä hyponatremia ja hypokloremia eli veressä on liikaa kaliumia sekä liian vähän natriumia ja kloridia. Kaikilla potilailla ei esiinny jokaista näistä muutoksista, vaan muutokset voivat esiintyä yhdessä tai yksin.
Myös maksaentsyymiarvot ja joskus sappihappoarvot ovat epänormaaleja ja voidaan havaita lievää hypoglykemiaa eli alhaista glukoosipitoisuutta voidaan havaita.
Usein Addisonin tautia sairastavalla koirilla havaitaan myös muita hormoneja tuottavien elinten sairauksia kuten diabetes mellitusta, kilpirauhasen vajaatoimintaa tai lisäkilpirauhasen vajaatoimintaa.
Mikä aiheuttaa oireet?
Addisonin tauti koiralla on lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminta, joka aiheuttaa hormonivajetta. Lisämunuaisen kuorikerros tuottaa hormoneja, jotka ovat välttämättömiä elimistön normaalille toiminnalle. Tärkeimpiä lisämunuaisen kuorikerroksen tuottamia hormoneja ovat aldesteroni sekä kortisoli. Lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminta johtaa hormonien puutteeseen ja sitä kautta elimistön elektronipitoisuuksien epätasapainoon.
Aldesteronin puute vähentää munuaisten kykyä pitää natriumia elimistössä ja erittää kaliumia sekä vetyioneja virtsan mukana ulos elimistöstä.
Liiallinen kaliumin määrä veressä voi pahimmillaan johtaa sydänlihaksen epänormaaliin toimintaan, harvalyöntisyyteen.
Liiallinen vetyionien määrä sen sijaa lisää veren happamuutta ja voi osaltaan aiheuttaa metabolista asidoosia eli elimistön happamoitumista.
Natriumin liiallinen erittäminen elimistöstä johtaa myös veden liialliseen erittämiseen ja sitä kautta elimistön liian vähään nestepitoisuuteen. Tämän seurauksena voi esiintyä verenpaineen laskua, sydämen iskutilavuuden pienenemistä, kudosten huonoa hapensaantia sekä munuaisten vähentynyttä verenvirtausta.
Munuaisten vähentynyt verenvirtaus sitten taas aiheuttaa esimerkiksi veren typpipitoisten aineenvaihduntatuotteiden kuten urean normaalia suurempaa pitoisuutta veressä.
Veren liian alhaisen glukoosipitoisuuden taustalla on lisämunuaisen kuorikerroksen tuottamien glukokortikoidien puute, jonka seurauksena glukoosia ei muodosteta elimistössä glukoneogeneesillä yhtä paljon.
Addisonin tauti koiralla – hoito
Koiran Addisonin tautia hoidetaan yleensä lääkityksellä. Addisonin kriisi vaatii ensiapua ja hoitoa eläinlääkärissä. Myös biologiset hoidot ovat mahdollisia.
Lääkehoito
Idiopaattista eli tuntemattomasta syystä johtuvaa lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa voidaan hoitaa korvaamalla lääkityksen avulla elimistön horminipuutteita. Peruslääkkeenä annetaan mineralokortikoidilääke, joka tunnetaan kauppanimellä Florinef.
Koiralle voidaan myös tarvittaessa antaa glukokortikoideja. Glukokortikoidilääke on kauppanimeltään Prednison. Lääkitys on elinikäinen.
Addisonin kriisiä hoidetaan eläinlääkärissä suonensisäisellä nestehoidolla ja lääkityksellä, kunnes koiran vointi sallii suun kautta toteutettavan lääkityksen.
Aluksi koiran kanssa käydään kontrollikäynneillä eläinlääkärissä kahden viikon välein, ja koiran yleisvoinnin seurannan lisäksi otetaan verikoe. Myöhemmin, kun lääkitystasapaino on saavutettu, kontrollikäyntejä voidaan harventaa olemaan noin 3–6 kuukauden välein.
Koiran ennuste on hyvä, kunhan oikea lääketasapaino löydetään.
Biologiset hoidot
Eläinlääketieteen tohtori Anna Hielm-Björkmanin kertoo, että koiran Addisonin tautia voidaan hoitaa myös muuten kuin vain lääkkeellisesti, ja Addisonin taudissa voidaan kokeilla myös biologisia hoitoja. Näihin kuuluvat mm. ruokavaliomuutokset ja akupunktio.
Syömällä rasvapitoista raakaruokaa, siirtyy koira ketoosiaineenvaihduntaan, jolloin se ei enää tarvitse paljon glukoosia. Akupunktiolla taas voidaan stimuloida lisämunuaiskuoren toimintaa, jos toimintaa on enää vähänkään jäljellä.
Addisonin kriisi tarvitsee kuitenkin aina sairaalahoitoa ensiapuna.
Kirjoittaja
Tuulia Aherikko, ELL eläinlääkäri, koirakasvattaja (kennel Tuituin) ja eläintenkouluttajan ammattitutkinto -opiskelija
