TassuAvun eläinlääkäri Anna Hielm-Björkman

Yliopistollisen eläinsairaalan eläinlääkäri Anna Hielm-Björkman on yksi tärkeimmistä nimistä TassuApu-palvelun takana. Eläinlääketieteen tohtori Anna Hielm-Björkman on tiimimme eläinlääketieteen asiantuntija, jonka ansiosta TassuApu perustuu oikeaan tietoon ja edistää eläinten hyvinvointia parantavaa tutkimusta.

eläinlääkäri Anna Hielm-Björkman
Anna toimii tutkijana ja eläinlääkärinä Yliopistollisessa eläinsairaalassa

 

Anna Hielm-Björkman on eläinlääketieteen tohtori ja toimii seuraeläinten kliinisen tutkimuksen dosenttina Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Hän on alallaan kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu tutkija, joka myös opettaa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.

Anna liittyi TassuApu-tiimiin osin sattuman kautta, kun TassuAvun perustaja Anssi Ruuhikorpi otti yhteyttä Helsingin yliopistoon lemmikkieläinpalveluideastaan. Anssin idea tuli Annalle kuin tilauksesta, sillä tämä oli jo pitkään kaivannut palvelua, joka sairauksien sijasta keskittyisi ennen kaikkea eläinten terveyden tukemiseen.

Annan tutkimus keskittyy eläinten terveyteen

Pitkän uransa aikana Annan intohimo on aina ollut enemmän sairauksien ehkäisemisessä kuin niiden hoitamisessa. Annan mielestä on erityisen tärkeää panostaa eläinten terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen, ja tässä TassuAvun-tapaiset palvelut ovat suurena apuna. Koska työkaluja lemmikkien terveyden ylläpitämiseen on hyvin vähän tarjolla, Anna oli innoissaan päästessään mukaan kehittämään TassuApua.

Urallaan Anna on erikoistunut muun muassa kroonisen kivun arvioimiseen ja hoitamiseen sekä kliiniseen tutkimukseen. Kliininen tutkimus tarkoittaa tutkimusta, jota tehdään oikeiden eläinpotilaiden kanssa. Nämä lemmikit ovat tavallisten ihmisten omistamia koiria, kissoja ja hevosia. Anna on tutkinut kliinisen tutkimuksen keinoin esimerkiksi ruokia, lisäravinteita ja kipulääkkeitä.

Tutkimuksen tekeminen on Anna Hielm-Björkmanin sydäntä lähellä, mutta hän on uransa aikana ehtinyt tehdä paljon muutakin. Omaa vastaanottoa hän ehti pitää 15 vuotta hoitaen seuraeläinten lisäksi pieniä villejä löytöeläimiä sekä eksoottisia eläimiä. Ennen tätä hän teki muutaman vuoden ajan myös lehmä- ja hevoshoitoa. Hän kertoo, että työskenteleminen hyvin erilaisten eläinten parissa on opettanut paljon siitä, miten terveys ja sairaus ilmenevät yksilöllisesti eläimestä toiseen.

Eläinlääkärin tulee hoitaa lemmikkiä yksilönä

Anna haluaa muistuttaa, että jokainen eläin on yksilö, jonka omistaja tuntee parhaiten. Juuri tähän ajatukseen pohjautui alusta lähtien myös Annan kehittämä koirien kroonisen kivun indeksi, HCPI (Helsinki Chronic Pain Index). Kokemus kipupotilaiden hoidosta klinikalla oli opettanut hänelle, että jokainen potilas on erilainen ja omistaja oman lemmikkinsä paras asiantuntija.

Eläinlääkäri kohtaa lemmikin vain kerran, mutta omistaja viettää sen kanssa joka päivä aikaa. Jotta eläintä voidaan hoitaa yksilönä, on tärkeää kunnioittaa omistajan osaamista.

Koirien kipuindeksi sai alkunsa Annan tehdessä tutkimusta koirien kroonisen kivun hoidosta. Koska kivun arvioimiseen ei ollut olemassa validoitua mittaria, hän kehitti nyt yhdelletoista kielelle käännetyn kipumittarin osana väitöskirjatyötään. Alusta lähtien mittari oli tarkoitettu työkaluksi aivan tavallisille koiran omistajille, jotta he oppisivat tulkitsemaan koiraansa nuoresta pitäen ja tukemaan koiransa terveyttä ennen ongelmien kehittymistä.

– Eläinlääkäri kohtaa lemmikin vain kerran, mutta omistaja viettää sen kanssa joka päivä aikaa. Jotta eläintä voidaan hoitaa yksilönä, on tärkeää kunnioittaa omistajan osaamista, Anna sanoo.

Kipumittari on ensimmäistä kertaa digitaalisessa muodossa TassuAvussa, ja jokainen siihen syötetty tieto hyödyttää Yliopistollisessa eläinsairaalassa tehtävää koirien terveyttä edistävää tutkimusta.

Erilaisia tapoja hoitaa lemmikkiä hyvin on niin monia kuin on erilaisia lemmikeitäkin.

Täyden sydämen palvelu

Kokeneena tutkijana ja eläinlääkärinä Anna haluaa myös purkaa esimerkiksi tietynlaisiin ruokintasääntöihin liittyvää mystifiointia, joka voi saada asiat tuntumaan turhan monimutkaisilta ja vaikeilta ymmärtää. Hän sanoo, ettei ole olemassa yhtä hyvää tai huonoa tapaa ruokkia lemmikkiä oikein: erilaisia tapoja hoitaa lemmikkiä hyvin on niin monia kuin on erilaisia lemmikeitäkin. Anna haluaa tuoda esiin, että lemmikin omistaja voi tehdä hyvin paljon oman lemmikkinsä terveyden hyväksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Siksi hänen mielestään TassuApu on paras työkalu juuri nuorten ja terveiden lemmikeiden omistajille, sillä tällaisen työkalun avulla omistaja oppii, mikä juuri omalle lemmikille tekee hyvää.

Anna on ylpeä ollessaan osa TassuApu-tiimiä.

– Tämä on projekti, jossa olen mukana täydellä sydämellä ja tämä tuo meille kaikille valtavasti hyvää mieltä, hän sanoo.

Yhteistyö Helsingin yliopiston Yliopistollisen eläinsairaalan kanssa mahdollistaa sen, että TassuApu ei ole vain sovellus vaan palvelu, joka perustuu oikeaan tietoon ja tutkimukseen. TassuApuun syötetyt lemmikin terveystiedot edistävät eläinlääketieteellistä tutkimusta kaikkien eläinten suojelemiseksi.

Muuta kiinnostavaa

Anna Hielm-Björkman on mukana useissa tutkimusryhmissä, joista yhdessä aiheena ovat hajuerottelu ja erityisesti syöpähajukoirat, jotka tunnistavat syöpäsairauksia hajun perusteella. Syöpähajukoiratutkimus sekä Anna olivat esillä Ylen Yliopistollinen eläinsairaala -sarjan  jaksossa 33 (2.5.2019). Jakso on katseltavissa täältä.

Hajukoirista ja Annasta kirjoitettiin myös Iltalehdessä (2.5.2019): Koirat haistavat syövän 90-prosenttisesti – päihittävät eturauhassyövän PSA-testin

DogRisk-tutkimusryhmä tekee koirien terveyteen, ruokintaan ja jalostukseen liittyvää poikkitieteellistä tutkimustyötä, jossa hyödynnetään TassuApuun syötettyjä lemmikin terveystietoja anonyymisti, mikäli siihen on annettu lupa. Tutustu DogRiskiin täältä.

Ekinokokkilääkitys, Echinococcus multilocularis

Kun koira tulee Suomeen ulkomailta, tulee sillä olla ekinokokkilääkitys kunnossa.

Myyräekinokokkoosi, joka on Echinococcus multilocularis -heisimadon aiheuttama tauti, on ihmisille jopa hengenvaarallinen. Koirat voivat toimia loisen pääisäntinä syötyään ulkomailla tartunnan saaneen jyrsijän, joka toimii loisen väli-isäntänä. Suomessa ei kuitenkaan onneksi vielä esiinny myyräekinokokkoosia. Tämän takia Suomeen ei saa tuoda ekinokokkilääkitsemättömiä koira muista kuin ekinokokkivapaista maista: Norja, Malta, Britannia ja Irlanti.

Huolehdi, että koiran ekinokokkilääkitys on kunnossa. Ajantasaiset ohjeet löytyvät esimerkiksi Ruokaviraston (ent. Evira) sivuilta.

Kaikkialta muualta tuleville lääkitys voidaan antaa kahdella tapaa. Ensimmäinen vaihtoehto on antaa lääke koiralle ulkomailla 24–120 tuntia ennen Suomeen tulemista. Toinen vaihtoehto sopii varsinkin paljon edestakaisin matkustaville koirille. Se tunnetaan 28 päivän sääntönä. Kun käytetään 28 päivän sääntöä, koiralle annetaan matolääke kaksi kertaa ennen matkalle lähtemistä ja se uusitaan aina 28 päivän sisällä kunnes edestakainen matkustelu loppuu. Lääkitys uusitaan vielä kerran Suomeen palattua, sillä loinen kehittyy koirassa tartuntavaaralliseksi 28 päivän jälkeen tartunnasta. Kaikista lääkityksistä on oltava passissa eläinlääkärin tekemä merkintä ja jos passi täyttyy, pitää hakea uusi passi.

Ekinokokkilääkityksen ajankohtaiset ohjeet löytyvät aina Ruokaviraston sivuilta (entinen Evira).

Lisätietoa ja luettavaa

Ruokavirasto: Ekinokokit

Eläinlääkärin blogi: Koiran kanssa matkustaminen Pohjoismaissa

Raoul F, Hegglinb D, Giraudouxa P. Trophic ecology, behaviour and host population dynamics in Echinococcus multilocularis transmission. Veterinary Parasitology 2015. 213(3-4):162-171.

 

ekinokokkilääkitys, heisimato, myyräekinokokki, koiran kanssa matkustaminen, matkustaminen Pohjoismaissa
28 päivän sääntö: koiralle annetaan matolääke kaksi kertaa ennen matkalle lähtemistä ja uusitaan aina 28 päivän sisällä kunnes edestakainen matkustelu loppuu.

Koiran kanssa matkustaminen Pohjoismaissa

Koiran kanssa matkustaminen Suomen ja Norjan välillä on kaikista helpointa. Koska sekä Suomi että Norja ovat ekinokokkivapaita maita, omistajan ei tarvitse hankkia koiralleen ekinokokki- eli heisimatolääkitystä. Riittää, että koira on tunnistusmerkitty ja sillä on rabiesrokotus voimassa sekä EU-passi. Huomaa kuitenkin, että Norjassa eräät koirarodut ovat kiellettyjä eikä niiden kanssa voi matkustaa Norjaan. Kiellettyihin rotuihin kuuluvat esimerkiksi amerikanstaffordshirenterrieri ja dogo argentino.

Ruotsiin matkatessa koiraa ei tarvitse ekinokokkilääkitä. Sen sijaan Ruotsista Suomeen tultaessa täytyy koiralle hankkia ekinokokkilääkitys. Ekinokokkilääkitys tulee antaa koiralle 24–120 tuntia ennen Suomeen tuloa tai voidaan käyttää 28 vuorokauden sääntöä. Eläinlääkäri kirjaa aina ekinokokkilääkitysmerkinnät koiran passiin. Ekinokokkilääkityksen ajankohtaiset ohjeet löytyvät aina Ruokaviraston sivuilta (entinen Evira). Suomesta Ruotsiin ja Ruotsista Suomeen matkatessa koiran täytyy myös olla tunnistusmerkitty ja koiralla tulee olla voimassa oleva rabiesrokotus sekä EU-passi.

Koiran kanssa matkustaminen Pohjoismaissa on kaikista helpointa Suomen ja Norjan välillä. Ruotsista Suomeen tultaessa koira tarvitsee ekinokokkilääkityksen.

Alle 12 viikkoisen pennun saa tuoda Ruotsista ja Norjasta Suomeen ilman rabiesrokotusta tietyin ehdoin. Mutta Ruotsiin tai Norjaan alle 12 viikkoisen, rabiesrokottamattoman pennun kanssa ei voi matkustaa. Ajantasaiset vientisäännöt kannattaa aina tarkistaa kohdemaan viranomaisilta. Suomeen tulon edellytykset voi tarkistaa Ruokaviraston sivuilta.

Rabiesrokotuksen saa antaa aikaisintaan 12 viikon ikäiselle pennulle ja tämän jälkeen tulee odottaa 21 vuorokautta, että rokotus on voimassa. Kun aikuiselle koiralle tehosterokote on annettu edellisen ollessa vielä voimassa, ei 21 vuorokauden karenssiaikaa tule, vaan rabiesrokotus on voimassa tauotta.

Lähteitä ja lisälukemista koiran kanssa matkustamisesta

Eläinlääkärin blogi: Ekinokokkilääkitys, Echinococcus multilocularis

Ruokavirasto: Koiran ja kissan vienti Norjaan

Ruokavirasto: Koiran ja kissan vienti Ruotsiin

Ruokavirasto: Usein kysyttyä ekinokokkilääkityksestä

Eläinlääkärin blogi: Koiran rokotukset

Eläinlääkärin blogi: Kissan rokottaminen

TassuApu: Kirjaa rokotukset, ekinokkilääkitykset sekä loishäädöt kätevästi muistiin ja saa muistutukset umpeutumisen lähestyessä.

Mitä rokotuksia ja lääkityksiä tarvitaan koiran kanssa matkustamiseen Pohjoismaissa?
Koiran kanssa matkustaminen Suomen ja Norjan välillä on kaikista helpointa, sillä sekä Suomi että Norja ovat ekinokokkivapaita maita.

Koiran valeraskaus

Koiran valeraskaus ei ole sairaus

Mistä valeraskaus johtuu?

Valeraskaus on narttukoirien fysiologinen tila. Koiraeläimissä alfanaaraat parittelevat, synnyttävät ja lähtevät pian synnytyksen jälkeen taas urosten kanssa metsästämään laumalle ruokaa. Kaikkien lauman naaraiden on hyvä saada juoksuaika samaan aikaan, jolloin noin 60 vuorokauden kuluttua juoksuajan loppumisesta muutkin naaraat kokevat tarvetta hoivata ja pystyvät ruokkimaan pentuja synnyttäneiden alfanaaraiden ollessa poissa toimien eräänlaisina sijaisäiteinä. Koiran valeraskaus palvelee näin ollen villin koiralauman tarpeita. Valeraskaus on rudimentaarinen eli sisäsyntyinen vastoihin pohjautuva tila, joka on koirilla yleinen. Tilaa ei esiinny kaikilla nartuilla, ja se on erilainen jokaisella koiralla.

Koiran valeraskauden oireet

Valeraskaudessa koira ikään kuin luulee, että se on synnyttämässä tai synnyttänyt, ja sillä on tarve rakentaa pesää ja hoivata pentuja. Koira saattaa omia leluja ja puolustaa niitä jopa omistajilta. Koira voi myös olla apaattinen, alakuloinen, haluton leikkimään ja sosialisoimaan muun perheen kanssa. Se saattaa olla vetäytyny ja esimerkiksi jäädä sängyn alle makamaan eikä halua mennä ulos lenkille. Ulkona se voi myös olla kärttyinen, haluton liikkumaan ja vetää takaisin kotiin päin. Koiran valeraskaus aiheuttaa hyvin harvoin fyysisiä ulkoisia oireita. Ainoastaan valeraskauden loppupuolella voi nähdä koiran ”rintojen” kasvavan ja nisistä saattaa jopa tulla maitoa lypsettäessä.

Täytyykö valeraskautta hoitaa?

Vaikka koiran valeraskauden oireet saattavat muistuttaa sairauden oireita, Valeraskaus ei ole sairaus vaan normaali tila.  Oireilu yleensä lisääntyy iän myötä. Jos oireet ovat hyvin hankalia joko omistajalle tai koiralle, niihin voi saada apua eläinlääkäriltä. Tarvittaessa eläinlääkäri voi kirjoittaa reseptin valmisteesta, joka lopettaa valeraskauden. Toinen vaihtoehto on akupunktio, joka voi myös lopettaa valeraskauden. Valeraskauteen ei ole kuitenkaan pakko puuttua, ja oireet poistuvat hiljalleen itsestään.

Valeraskauden oireiden seuraaminen esimerkiksi koiran terveyspäiväkirjalla voi auttaa päättämään, tarvitseeko valeraskautta hoitaa eläinlääkärissä.

Kirjoittaja: el. Anna Hielm-Björkman


eläinlääkärin ohjeet

Tämä sekä paljon muita eläinlääkärin vinkkejä löytyy TassuApu-palvelun Vinkit-osiosta.

Koiran myrkytyksen ensiapu

koiran myrkytyksen oireet ja hoito

Nykypäivänä yhä useampi viaton koira joutuu myrkytyksen uhriksi. Koira voi myös ihmisen huolimattomuuden tai tahattoman toiminnan seurauksena päästä syömään jotakin sopimatonta ihan vain kotioloissakin. Ensisijaisen tärkeää olisi laittaa kaikki mahdollisesti koiralle vaarallinen niin varmaan paikkaan, ettei koiran mitenkään ole mahdollista päästä vaarallisiin aineisiin käsiksi. Jos kuitenkin vahinko pääsee tapahtumaan, on kotoa hyvä löytyä koiran myrkytyksen ensiapuun tarvittavat aineet ja välineet.

Myrkytys ei aiheuta aina heti oireita ja usein oireiden ilmaannuttua tilanne on jo vakava. Myrkytyksen oireita voivat olla väsymys, apaattisuus tai levottomuus, oksentelu, ripuli, kuolaaminen, tihentynyt hengitys, vaaleat limakalvot sekä erilaiset neurologiset oireet kuten lihastärinä ja sydämen rytmihäiriöt.

Koiran myrkytyksen ensiaputarvikkeet voi koota osaksi omaa kotiapteekkia.

Lääkehiili ja vetyperoksidi voivat pelastaa myrkyllistä ainetta syöneen koiran. Eläinlääkärille kannattaa kuitenkin ehdottomasti soittaa, jotta saa tarkan annostuksen ja ohjeet toimimiseen. Päivitä myös koiran ensiapulaukku ajan tasalle.

Koiran oksennuttaminen

Oksennuttamista käytetään joskus koiran myrkytyksen ensiapuna. Oksennuttamisen suhteen on muutamia asioita, jotka on hyvä pitää mielessään. Ensinnäkin, jos koira on syönyt esimerkiksi jotakin terävää, syövyttävää tai muuta, mikä voisi takaisin ylös tullessaan vahingoittaa esimerkiksi koiran ruokatorvea, koiraa ei oksennuteta. On siis tiedettävä varmaksi, mitä koira on syönyt.

Vain täysin tajuissaan olevaa eläintä voi yrittää oksennuttaa! Jos syömisestä on kulunut yli tunti, ei yleensä kannata enää oksennuttaa.

Ennen vanhaan oksennuttamiseen suositeltiin käyttämään suolaa, mutta suola voi itsessään aiheuttaa suuremmat ongelmat, varsinkin, jos oksennuttaminen ei onnistu. Suolaa parempi vaihtoehto on vetyperoksidiliuos. Ennen oksennuttamista on hyvä syöttää koiralle jotakin puuromaista, pehmeää ruokaa, koska sen on sitten helpompi oksentaa. Jos oksennuttaminen ei onnistu ensimmäisellä yrityksellä, suunnataan eläinlääkäriin. 3% vetyperoksidiliuoksen oikean annostusohjeen saat soittamalla eläinlääkärille.

Lääkehiili

Lääkehiiltä voidaan käyttää myrkytyksen hoidossa, muttei silloin kun koiraa halutaan oksennuttaa. Lääkehiili sitoo myrkyllisiä aineita ja auttaa useissa myrkytystilanteissa. Annostuksena on 1-5g/koiran painokilo – varmista annostus kuitenkin eläinlääkärille soittamalla. Rakeinen lääkehiili voi olla tablettia helpompi vaihtoehto. Rakeet kannattaa liuottaa veteen ja laittaa ruiskuun. Sitten lääkehiili juotetaan koiralle pieninä annoksina ruiskulla ja varotaan, ettei liuos mene henkitorveen.

Katso ohjeet koiran myrkytyksen ensiapuun ja hoitoon myös TassuApu-palvelun vinkeistä.

Puhelinpalvelut (01.03.2019)

Jos tarvitset apua, eikä eläinlääkäri ole tavoitettavissa, ota yhteyttä esimerkiksi Yliopistollisen eläinsairaalan päivystykseen.

Yliopistollisen eläinsairaalan päivystysnumero: 0600 97411 (auki 16.00-8.00)

Koiran ensiapulaukku

koiran ensiapulaukun sisältö

Koiran ensiapupakkaus sisältää tärkeimmät tarvikkeet, joilla omistaja voi auttaa koiraansa vahingon sattuessa heti kotona. Katso tästä, millainen koiran ensiapulaukku on hyvä löytyä koiranomistajan kaapista. Eläinlääkärimme Anna Hielm-Björkmanin suosittelee koiran omistajan kokoavan seuraavanlaisen ensiapupakkauksen hätätilanteiden varalle:

  • Erikokoisia ruiskuja (2, 10 ja 20 ml muoviruiskuja)
  • Steriilisti pakattuja sidetaitoksia: koko riippuu koiran koosta, mutta esimerkiksi 5 cm x 5 cm ovat usein sopivia
  • Itseensä tarttuvaa sideharson tapaista sidettä (esimerkiksi Coban)
  • Punkkipihdit
  • Kyytablettipakkaus (50 mg hydrokortisonitabletteja)
  • Betadine tai muu antiseptinen liuos, mielellään sellainen joka ei kirvele haavassa

Lue myös eläinlääketieteen asiantuntijan artikkeli Koiran myrkytyksen ensiapu ja katso, mitä aineita kotoa kannattaa löytyä myrkytysten varalta.

Tämä ja paljon muita vinkkejä löytyy TassuApu-palvelun vinkkiosiosta.

Kissan rokottaminen

 

Myös kissan rokottaminen on tärkeää. Joskus kuulee sanottavan, että ”eihän minun kissani käy ulkona, ei sitä tarvitse rokottaa”. Tuo ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ihminen kantaa helposti itse vaatteissaan ja varsinkin kengissään mukana kotiinsa mikrobeja, jotka sitten voivat sairastuttaa rokottamattoman kissan. Esimerkiksi kissaruttovirus säilyy ympäristössä useita kuukausia ja tarttuu erittäin helposti. Kissan rokottaminen ehkäisee kissan sairastumista tai ainakin lieventää oireita. Apuna rokotusten muistamisessa toimii esimerkiksi TassuApu.

Vastuullinen kasvattaja rokotuttaa kissanpennun ennen uuteen kotiin luovuttamista vähintään kerran kolmosrokotteella kissanuhaa ja kissaruttoa vastaan pennun ollessa 12-viikkoinen. Uuden kodin tulee huolehtia tehosterokotteen antamisesta eläinlääkärissä kissan ollessa n 16-viikkoinen ja säännöllisestä rokottamisesta jatkossa. Rokotteesta riippuen tehosterokotukset annetaan pentuajan jälkeen 1-3 vuoden välein.

Eläinlääkäri merkitsee rokotukset esimerkiksi kissan rekisterikirjaan, passiin tai erilliseen rokotustodistukseen. Nykyään on kissanomistajille tarjolla myös erilaisia digitaalisia kirjaustapoja, kuten TassuApu, josta omistaja voi tilata muistutukset sähköpostiin ennen rokotusten umpeutumista. Rokotemerkinnöistä tulee selvitä käytetty valmiste ja voimassaoloaika. Voimassaoloaikaa seuraamalla kissanomistajan on helppo tietää, milloin kissan rokottaminen on jälleen ajankohtaista. Jotta rokote olisi voimassa ilman varoaikaa, tulee uusi tehosterokote antaa ennen edellisen vanhaksi meno päivämäärää.

Lue lisää lemmikkieläinten rokotuksista ja eläintautien ehkäisystä Ruokaviraston sivuilta. Näyttelykissan rokotuksista saat tietoa esimerkiksi Kissaliiton ohjeista.

Kissan rokottaminen koskee myös sisäkissoja

Koiran rokotukset

koiran rokotukset on syytä pitää ajan tasalla

Vastuullinen koiranomistaja pitää huolen siitä, että hänen lemmikkinsä rokotukset ovat aina ajan tasalla. Koirat liikkuvat ulkona ahkeraan ja ne voivat saada tartuntoja ihan ilman koirakontaktejakin. Useat tauteja aiheuttavat mikrobit säilyvät tartuntakykyisinä ympäristössä ja koira voi saada tartunnan esimerkiksi metsästä. Koiran rokotukset kannattaa kirjata itselleen muistiin, etteivät ne pääse umpeutumaan. Käytä apuna esimerkiksi TassuApua.

Ensimmäisen kerran koiranpentu tulee rokottaa noin 12 viikon iässä. Tätä ennen pentu voidaan ns. varhaisrokottaa, jos tautipaine on suuri. Ensimmäisellä rokotuskerralla pennulle annetaan ns. nelosrokote, joka sisältää rokotteet parvoa, penikkatautia, tarttuvaa maksatulehdusta sekä kennelyskää vastaan. 16-viikkoisena annetaan nelosrokotteen tehosterokote sekä rabies-rokote. Seuraavan kerran koira rokotetaan vuoden päästä ja jatkossa 1-3 vuoden välein.

Koiran rokotukset voi kirjata muistiin TassuApuun, jolloin sovellus muistuttaa rokotusten uusimisesta.

Muut kuin kennelyskä rokotteet ovat voimassa yli vuoden ikäisellä koiralla 3 vuotta, mutta kennelyskä aina vain vuoden kerrallaan. Eläinlääkäri merkitsee rokotukset esimerkiksi koiran rekisteritodistukseen, passiin tai erilliseen rokotustodistukseen. Nykyään on koiranomistajille tarjolla myös erilaisia digitaalisia kirjaustapoja, kuten TassuApu, josta omistaja voi tilata muistutukset sähköpostiin ennen rokotusten umpeutumista. Passiin tai muihin virallisiin rokotustodistuksiin tehtävistä rokotemerkinnöistä tulee selvitä käytetty valmiste ja voimassaoloaika. Voimassaoloaikaa seuraamalla omistaja tietää, milloin lemmikki tulee viedä seuraavan kerran rokotettavaksi. Jotta rokote olisi voimassa ilman varoaikaa, tulee uusi tehosterokote antaa ennen edellisen umpeutumispäivämäärää. Aina ennen kuin koiran kanssa ilmoittautuu esimerkiksi näyttelyyn, kannattaa vielä varmistaa ajoissa, että koiran rokotukset ovat ajan tasalla.

Kennelliiton tapahtumissa noudatettavista rokotusmääräyksistä löydät lisätietoa Kennelliiton ohjeista. Voit myös perehtyä tarkemmin koirien rokotuksiin ja eläintauteihin Ruokaviraston sivuilla.

Eläinlääkärin suositukset ja hoitovinkit

TassuAvusta löytyy jatkuvasti täydentyvä kokoelma eläinlääkärin suosituksia ja ja eläinlääketieteen asiantuntijoiden kirjoittamia hoitovinkkejä koiran ja kissan hoitoon. Tulevaisuudessa saamme vinkkejä myös hevosille.

eläinlääkärin ohjeet

Joukkoomme on nyt astunut uusi asiantuntijavinkkien kirjoittaja, Tuulia Aherikko. Tuulian kirjoittamia hoitovinkkejä ja tietoiskuja löytyy jatkossa sekä sovelluksesta että blogistamme. Tervetuloa Tuulia!

”Moikka! Olen Tuulia Aherikko, parikymppinen toisen vuoden eläinlääkisopiskelija Helsingistä. Arki kuluu eläinlaumani, eli neljän koiran ja neljän kissan, kanssa harrastaessa. Pienestä pitäen olen rakastanut eläimiä ja tiennyt aina, että isona minusta tulee eläinlääkäri. Erityisen kiinnostunut olen koirien&kissojen genetiikasta, jalostuksesta ja ruokinnasta. Kasvatan espanjanvesikoiria ja lähitulevaisuudessa toivottavasti myös maine cooneja.”

eläinlääkärin ohjeet

Julkaisemme paljon ajankohtaista tietota myös somekanavissamme. Liity mukaan yhteisöön!

Koiran kipu – Maxin tarina

Koiran kipu on vaikea huomata. Maxin lonkkaongelmiin havahduttiin ensimmäisen kerran koiran ollessa viisivuotias. Makuulta ylös noustessaan koira veti peränsä hitaasti ylös, mikä tuntui väärältä nuorella iällä. Kävimme tutkimuksissa eläinlääkärillä, ja takalonkat kuvattiin. Selvisi, että Maxilla on rakenteellinen vika lonkissa ja alkavaa nivelrikkoa. Sopivan hoitomuodon etsiminen alkoi ja samalla aloitettiin painon pudotus lonkkanivelten säästämiseksi. 

Labradorinnoutajalle tarina ei ole ainutlaatuinen.

koiran krooninen kipu

Hyvällä hoidolla tuloksia

Max täyttää 12 tämän vuoden huhtikuussa. Taaksepäin katsominen nyt tuntuu erikoiselta ja tunteelliselta. Viimeisen vuoden parin aikana koira on jälleen jäykistynyt ikääntymisen myös ja sohvalle sekä autoon hyppääminen on jäänyt. 

Sen sijaan kahdeksasta kymmeneen vuotiaana Max tuntuu liikkuneen melkein paremmin kuin viisi-kuusivuotiaana, jolloin kipuongelmat alkoivat. Saimme painon tavoitteeseen, missä se on pysynyt tähän päivään saakka. Aloimme harrastaa entistä enemmän vahvistavaa liikuntaa: pitkiä kävelyitä, metsälenkkejä, uimista ja lumihangessa tarpomista. Rauhallista kestävyysliikuntaa ja mahdollisimman vähän riuhtovia suorituksia, portaita ja hyppimistä. 

Muutimme ruokavalion eläinlääkärin valikoimasta löytyvään nivelten terveyttä hoitavaan ruokaan sekä kotiruokaan lisättävään nivelille tarkoitettuun lisäravinteeseen. Käyttöön tuli tarvittaessa annettava kipulääke, jota ei lopulta tarvinnut Maxille antaa kuin erityisten rankkojen päivien, luontoretkien ja jännittävien seikkailujen jälkeen tai kovilla pakkasilla.

Kymmenenvuotiaana oireilu paheni sen verran, että kipulääkkeen tarve muuttui lähes päivittäiseksi. Olimme käyneet säännöllisesti kontrollikäynneillä eläinlääkärillä vuosittain. Tässä vaiheessa päädyttiin kokeilemaan pitkävaikutteista kipulääkitystä, jossa yksi tabletti otetaan kerran kuukaudessa. Maxin elämänlaatu parani taas huomattavasti ja koira oli taas kuin nuori jälleen, vaikka tietysti iäkäs jo vuosiltaan.

Lupsakoita pappavuosia

Nyt 12-vuotiaana Max nauttii patjastaan, lämpimästä ja halailusta sekä tietysti ruuasta. Max käy aamuisin kevyellä vartin kävelyllä sekä iltapäivisin pidemmällä 30-45 minuutin lenkillä, joka tyypillisesti aloitetaan riemullisella laukalla parkkipaikan läpi.

koiran kipu koiran kipumittari hcpi

Lenkillä ravataan reippaasti ja peitsaaminen askellajina on jäänyt historiaan. Max-pappa saa nuuskia ja touhuta niin paljon kuin se haluaa, mutta yleensä askel vetää pääasiassa eteenpäin. Viikonloppuisin käydään usein pidemmällä lenkillä ja kesäisin uimassa. Pisin lenkki, jonka Max mukavasti jaksaa on nykyään viitisen kilometriä rauhallisen reipasta tahtia.

Koiran kivun arviointi

En voisi enempää korostaa nuoren koiran omistajille, kuinka hiipien krooninen kipu tulee osaksi koiran elämää. Omistaja on toki koiransa paras tuntija, ja väitän itsekin, että tiedän yleensä korvan nipukan asennosta miltä Maxista tuntuu ja mitä se miettii. Silti vähän kerrassaan vuosien mittaan tapahtuvat muutokset tulevat niin hissukseen osaksi arkea, että niille väistämättä osittain sokeutuu.

Sain HCPI-kipumittarin käyttööni onneksi samoihin aikoihin, kun aloimme hakea Maxille sopivaa pitkäaikaista kipulääkettä. TassuApu oli tuolloin betatestausvaiheessa ja olin siinä onnekkaassa asemassa, että pääsin koekaniinien joukkoon. Koirien kipumittari oli toki jo tuolloin yliopiston validoima, mutta sitä kokeiltiin ensimmäistä kertaa digitaalisena. Voi kuinka toivoin, että apunani olisi ollut samanlainen työkalu silloin, kun Maxille haettiin ensimmäistä kertaa elämänmuutosta! Ruokapäiväkirja, painon seuranta, lääkepäiväkirja ja kipumittari olisivat olleet sauhuten käytössä.

Koirien HCPI-kipumittari on edelleen saatavilla TassuAvussa ja käytössämme noin kuukausittain. Vaikka Maxin pisteet ovat nykyään väistämättä skaalan yläpäässä, mikä indikoi kroonista kipua, arvioin kuitenkin tuloksia aina suhteessa aikaisempiin tuloksiin, päivään, vuodenaikaan, koiran ikään ja jopa säätilaan.

koiran kipu koiran kipumittari hcpi
koiran kipu koiran kipumittari hcpi

Pystyn seuraamaan tulevaisuudessakin, kuinka kauan Maxin elämässä on enemmän hyvää kuin huonoa. TassuApu auttaa meitä päivittäin juttelemaan samaa kieltä Maxin kanssa ja seuraamaan pieniäkin juttuja kuten sitä, tuleeko lääkkeestä vatsanpuruja ja täytyykö ottaa helpotusta närästykseen, onko tänään hauska päivä lähteä sieniretkelle vai laitetaanko patjalle vähän lisää vilttejä ja rapsutellaan takan ääressä. Mitä aikaisemmin koiran kipua (tai kivuttomuutta!) alkaa objektiivisella tutkitulla indeksillä seurata, sitä paremmin koiransa oppii tuntemaan.

Olet varmasti useita kertoja kuullut sanottavan, että koira ei näytä kipua. Jos muistat yhden asian tästä blogista, muista tämä. Koira on urhea ja reipas olento, joka haluaa suojella ja palvella laumaansa vaikka hengellään. Meidän tehtävämme on palvella koiraamme pitämällä siitä hyvää huolta silloinkin, kun se ei kerro huolistaan.

Oikein hyvää ja kivutonta talvea toivottavat Amma ja Max