Cushingin tauti koiralla on suhteellisen yleinen. Cushingin tauti eli hyperadrekortisismi on lisämunuaisen kuorikerroksen liikatoiminnan ja sitä kautta liian korkean kortisolintuotannon aiheuttama sairaus.
Yleensä Cushingin tautia sairastava koira on keski-ikäinen tai vanhempi narttu, mutta tauti voi myös esiintyä nuoremmilla ja noin 1/3 sairastuneista ovat uroksia. Tietyt rodut, kuten villakoira, bokseri, beagle ja mäyräkoira ovat alttiimpia saamaan sen. Kissoilla Cushingin tauti on harvinainen sairaus.
Mistä Cushingin tauti koiralla johtuu?
Cushingin taudin eli lisämunuaisen kuorikerroksen liikatoiminnan taustalla on yleensä joko lisämunuaiskuoren tai aivolisäkkeen häiriö, kuten hormonaalisesti aktiivinen kasvain tai kudoksen liikakasvu.
Aivolisäkkeen häiriö on yleisin Cushingin tautia aiheuttava tekijä. Cushingin taudin taustalla voi olla myös pitkäaikainen kortisonilääkitys. On edelleen epäselvää, mitkä ovat taudin riskitekijät.
Eläinlääketieteen tohtori Anna Hielm-Björkman kertoo, että Cushingin tautia voidaan alkuvaiheessa hoitaa myös vaihtamalla ruokavaliota, minkä vuoksi yhden teorian mukaan tauti on osa koirien metabolista syndroomaa. Ajatellaan, että koirille sopimaton hiilihydraattipitoinen eli pitkiä sokeriketjuja sisältävä ruokavalio voi aiheuttaa Cushingin taudin vaikuttamalla maksan ja maha-alueen rasvoittumiseen sekä insuliiniresistenssiin.
Cushingin tauti koiralla – oireet
Cushingin taudin oireet kehittyvät koiralle usein vähitellen ja ovat epämääräisiä. Taudille tyypillisiä oireita voivat olla esimerkiksi:
- lisääntynyt juominen ja pissaaminen
- lisääntynyt syöminen
- painonnousu
- karvattomuus
- ohut ja ruttuinen iho
- ihon hyperpigmentaatio
- kalkkikertymät ihossa
- huohottaminen ja läähättäminen
- kivesten surkastuminen
- kiimojen välin pidentyminen tai kiimattomuus
- lihasten surkastuminen
- heikkous
- väsymys
- pömpöttävä maha
- notkolla oleva selkä
- altistaa tulehduksille
Mikä aiheuttaa oireet?
Cushingin tauti koiralla aiheuttaa erilaisia oireita, mutta miksi oireet ovat niin epämääräisiä?
Syy löytyy liian korkeasta kortisolipitoisuudesta, joka aiheuttaa erilaisia muutoksia elimistössä. Glukokortikoidit, joihin kortisoli kuuluu, saa aikaan glukoneogeneesin eli glukoosin (rypälesokerin) valmistamisen esimerkiksi maitohaposta.
Liiallisen glukoneogeneesin seurauksena glukoosin varastomuotoa, glykogeeniä, kertyy maksaan. Maksasolut turpoavat ja maksaan voi kertyä myös rasvaa. Eläinlääketieteen tohtori Anna Hielm-Björkman huomauttaa myös hiilihydraattipitoisen ruokavalion aiheuttavan rasvan kertymistä maksaan.
Maksan kasvaessa kokoa vatsa alkaa pullottaa. Glukokortikoidit vaikuttavat myös insuliinireseptoreihin ja liian korkean kortisolipitoisuuden seurauksena kehittyy insuliiniresistenssi, josta seuraa proteiinisynteesin väheneminen ja lihas- sekä rasvakudoksen hajottaminen. Tämä havaitaan lihasten surkastumisena ja esimerkiksi roikkuvana vatsana.
Insuliiniresistenssin takia Cushingin taudin yhteydessä tavataan usein diabetestä. Veren glukoosipitoisuus nousee, kun glukoosia ei siirretä verestä soluihin, jonka seurauksena glukoosia aletaan erittämään munuaisten kautta virtsaan.
Glukoosin erittäminen virtsaan lisää myös virtsan määrää, jolloin havaitaan Cushingin taudille tyypillisiä oireita: runsasta juomista ja virtsaamista. Tämän lisäksi glukokortikoidit vaikuttavat vähentävästi kollageenisynteesiin eli ihon joustinaineiden tuottamiseen ja sidekudoksessa olevien fibroblastien jakautumiseen, jolloin syntyy erilaisia ihomuutoksia.
Cushingin tauti koiralla – hoito
Cushingin tauti koiralla vaatii yksilöllistä hoitoa ja riippuu taudin taustalla olevasta tekijästä. Jos koiralla on Cushingin taudin lisäksi myös diabetes, on hoitovaste heikompi ja koiran elimistön saaminen takaisin tasapainotilaan on usein työlästä.
Lääkehoito
Usein hoitona käytetään lisämunuaisen kuorikerrosta lamaavaa lääkitystä, joka on elinikäinen. Mikäli taudin syy on aivolisäkkeessä (yli 80% tapauksista), lääkehoito ei aina onnistu, mutta sitä voidaan yrittää.
Lääkitys vaatii aluksi melko tiheitä kontrollikäyntejä eläinlääkärissä, jotta lääkitys saadaan tasapainoon. Oikean lääkeannoksen löytyminen vie yleensä muutaman kuukauden. Lääkityksen avulla koira voi kuitenkin elää hyvälaatuista elämää useiden vuosien ajan.
Kasvaimen poisto
Jos liikatoiminnan taustalla on lisämunuaisen kuorikerroksen kasvain, voidaan hoitona käyttää kirurgiaa. Oireet poistuvat yleensä vähitellen, kun lisämunuaisen kasvain poistetaan.
Ruokavalion muuttaminen
Eläinlääketieteen tohtori Anna Hielm-Björkman kertoo, että koiran ravinnolla voidaan myös vaikuttaa tautiin, etenkin taudin alussa. Kortisoli ja rasva-arvojen ollessa korkeat, voi ravintoterapeutti suunnitella koiralle runsasrasvaisen sekä runsasproteiinisen dieetin, jossa on myös kuitua. Tämä tarkoittaa usein pakastettua, tasapainoitettua raakaruokaa eli raakaa täysravintoa.
Raaka täysravinto laskee rasva-arvoja, poistaa kehosta rasvaa sekä pysäyttää insuliiniresistenssin, kun elimistö ei enää käytä glukoosia ravintonaan.
Björkmanin mukaan tällaisia dieettihoitoja käytetään maailmassa paljon, mutta niistä löytyy kuitenkin vielä vain hyvin vähän tieteellistä näyttöä. “Mutta ne ovat hyvä tapa omistajalle itse vaikuttaa koiriensa terveyteen,” Hielm-Björkman sanoo.
Kirjoittaja
Tuulia Aherikko, ELL eläinlääkäri, koirakasvattaja (kennel Tuituin) ja eläintenkouluttajan ammattitutkinto -opiskelija
Lähteet
Behrend E. Canine hyperadrenocorticism. In: Feldman EC, Nelson RW, Reusch C, Scott-Moncrieff JC, eds. Canine and Feline Endocrinology. 4. painos. St. Louis, MO: Elsevier; 2015:377-451.
Melián C., Pérez-Alenza M., Peterson M. Hyperadrenocorticism in dogs. In: Ettinger SJ, Feldman EC, eds. Textbook of Veterinary Internal Medicine. 7. painos. St. Louis, MO: Elsevier; 2010:1816-1840.
Pérez-Alenza M., Melián C. Hyperadrenocorticism in dogs. In: Ettinger SJ, Feldman EC, eds. Textbook of Veterinary Internal Medicine. 8. painos. St. Louis, MO: Elsevier; 2017:1795-1811.
Zachary J. Pathologic Basis of Veterinary Disease, 6. painos. St. Louis, MO: Elsevier; 2016:719-720.
