Eläinlääkärikäynti aran, jopa pelokkaan, koiran kanssa on stressaavaa niin koiralle kuin omistajallekin, mutta eläinlääkärissä on pakko käydä vähintään rokotuksilla. Jo pennun kanssa kannattaa harjoitella eläinlääkärikäyntejä varten ja näin ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Eläinlääkärikäynti ei ole koiralle mukava rapsutteluhetki, vaan yleensä eläinlääkärikäynnillä tehdään jotakin epämiellyttävää, jopa kivuliasta.
Myös stressaava omistaja aiheuttaa koiralle stressiä, jolloin noidankehä on valmis. Koiran kanssa voi kuitenkin harjoitella erilaisia eläinlääkärikäyntejä helpottavia taitoja, joiden avulla koira kokee eläinlääkärikäynnit edes hieman mukavammiksi.
- Eläinlääkärikäynti
- Eläinlääkärikäynnin aiheuttaman stressin vähentäminen
- Omaehtoinen käsittely
- Harjoittelu eläinlääkärikäyntiä varten ja eläinlääkärissä toimiminen
- Eläinlääkärikäyntiä helpottavat taidot ja temput
- Eläinlääkärikäynneille valmistelevat kurssit
Eläinlääkärikäynti
Eläinlääkärikäynti koostuu monesta asiasta:
- matkasta
- ympäristöstä
- ihmisten reaktioista
- odotushuoneesta hajuineen, äänimaailmoineen, pintoineen ja muine ihmisineen sekä eläimineen
- tutkimushuoneesta, jossa yleensä koiraa pidellään kiinni ja sitä mahdollisesti sattuu
- kotiin lähtiessäkin koiralla voi olla kipua tai paha olo esimerkiksi rauhoituksen tai nukutuksen jäljiltä
Mitä useampi yllä olevan listan asioista on koiralle epämiellyttäviä, sen negatiivisempi ja stressaavampi kokemus eläinlääkärikäynti on. Jännittävät asiat eivät välttämättä tapahdu vasta tutkimushuoneessa, vaan koira voi jännittää jo matkaa. Lisäksi koira aistii omistajansa mahdollisen jännityksen ja sen, luottaako omistaja eläinlääkäriin.
Eläinlääkäriasemalla koiraa on vastassa outo hajumaailma, johon kuuluvat myös muiden potilaiden stressihormonien hajut ja muut eläinlääkäriasemalle ominaiset hajut, kuten puhdistusaineet. Eläinlääkäriasemien pintojen on oltava hygieniasyistä helposti puhdistettavia, mutta ikävänä puolena ne ovat usein myös liukkaita.
Eläinlääkärikäynnin aiheuttaman stressin vähentäminen
Eläinlääkärikäynnistä on syytä tehdä mahdollisimman stressitöntä. Stressi on lyhytaikaisena normaalia arkea, mutta pitkäaikainen tai suhteettoman suuri stressivaste uhan todellisuuteen verrattuna heikentää hyvinvointia. Kun koira ei ehdi palautumaan stressistä, stressi kertyy ja koiran reaktiot ovat vahvempia.
Negatiiviset kokemukset vahvistavat negatiivisia kokemuksia, joten jokaisesta eläinlääkärikäynnistä olisi pyrittävä tekemään mahdollisimman hyvä kokemus koiralle. Koiran kokema pelko sekä kipu vahvistuvat ja yleistyvät nopeasti. Kun koira ei pysty ennakoimaan eikä koe hallitsevansa tilannetta, tulee koiralle suuri negatiivinen tunnekokemus.
Hallinnan tunne sen sijaa vahvistaa positiivista kokemusta ja vähentää stressiä. Stressitekijät, jotka ovat ennakoitavissa, aiheuttavat pienempiä fysiologisia seurauksia kuin yllättävät stressitekijät.
Voimme vaikuttaa monella tavalla koiran tuntemuksiin eläinlääkärikäynneillä. Ennakointi on suuressa roolissa ja koiran tulisi saada hyviä kokemuksia alusta alkaen. Positiivinen pohja on kaiken A ja O. Pennun ensimmäisten rokotuskäyntien olisi syytä olla mahdollisimman mukavia. Pennut käyvät yleensä jo kasvattajalla ollessaan ensimmäisen kerran eläinlääkärissä, mutta tähän kokemukseen pennunostaja voi harvoin vaikuttaa.
Monia eläinlääkärissä tehtäviä asioita voidaan harjoitella jo kotona, ja siitä on paljon hyötyä.
Omaehtoinen käsittely muokkaa koiran asennetta toimenpidettä kohtaan
Omaehtoisen käsittelyn lähtökohtana on muokata koiran asennetta tehtävää toimenpidettä kohtaan niin, ettei koira pelkää tai muuten koe toimenpidettä niin epämiellyttävänä. Usein toimenpiteiden vastustelun taustalla on pelko – eli kun vähennämme pelkoa, myös vastustelu vähenee.
Hallinnan tunne on yksi tärkeimmistä tekijöistä pelon vähentämisessä. Omaehtoisuus vähentää stressitasoja, lisää eläinlääkärin työturvallisuutta, antaa koiralle hallinnan tunnetta ja ennakoitavuutta sekä parantaa koiran ja omistajan suhdetta. Kun luemme ja vahvistamme koiran pieniä eleitä, sen ei tarvitse elehtiä isommin. Eli kun esimerkiksi uskomme murisevaa koiraa, sen ei tarvitse mennä pidemmälle ja purra.
Enemmän omaehtoisesta käsittelystä voit lukea TassuAvun yhteistyökumppanin Koirakoulu Pawsiteam sivuilta: omaehtoinen käsittely ja hoitotoimenpiteet omaehtoisiksi jo ennen ongelmia.
Harjoittelu eläinlääkärikäyntiä varten ja eläinlääkärissä toimiminen
Omistaja voi käytännössä harjoitella koiran kanssa erilaisia eläinlääkärikäyntejä helpottavia taitoja, joilla pyritään tekemään kokemuksesta koiralle vähemmän stressaava. Mikäli itse stressaat eläinlääkärille menemistä, tee mielikuvaharjoitteluja ja pyri ehkäisemään oma stressaamisesi. Ole itse mukana luomassa rauhallista ilmapiiriä, johon koiran on helpompi rentoutua. Omistajan stressi tarttuu helposti koiraan ja pahentaa tilannetta.
Koskettelu ja paikoillaan oleminen
Koiran kanssa kannattaa harjoitella normaaleita tutkimisia ja koskettamisia jo kotona. Voit rapsutellessasi koiraa kurkata ohimennen sen korviin ja koskea koiran tassuja. Näin tällaisista toimenpiteistä tulee osa koiran normaalia arkea eikä eläinlääkärin tekemät tutkimukset ole niin stressaavia. Koiran olisi hyvä totuttaa siihen, että sitä kosketaan joka paikkaan ja kaikki paikat voidaan tutkia – myös esimerkiksi varpaiden välit. Kannattaa totuttaa koira myös vieraiden ihmisten tutkimiseen.
Koiran olisi hyvä osata olla tutkittaessa suhteellisen paikoillaan puolesta minuutista muutamaan minuuttiin. Koiran tulisi myös sallia esimerkiksi sydänäänien kuuntelu stetoskoopeilla ja sirunluenta sirunlukijalla. Koiraa voi opettaa esimerkiksi sirunlukuun käyttämällä sirunlukulaitteen tilalla kaukosäädintä tai vastaavaa esinettä. Koiran tulisi olla sinut sen kanssa, että sen vartalon lähelle viedään erilaisia esineitä ja niillä kosketaan koiraa.
Kyljellään makaaminen
Koira kannattaa opettaa menemään myös kyljelleen. Monissa tilanteissa on erittäin hyödyllistä, että koira osaa olla rauhassa kyljellään, kun sitä tutkitaan. Kyljellä makaaminen kannattaa opettaa myös pöydällä ollen.
Matkustaminen
Koska eläinlääkärille meneminen alkaa usein eläinlääkäriasemalle matkustamisella, esimerkiksi automatkalla, kannattaa koira opettaa matkustamaan autossa. Mikäli koira stressaa jo matkustamista, on sen stressitasot korkealla eläinlääkäriasemalle saavuttaessa eli jo ennen kuin eläinlääkäri on edes nähnyt koiraa.
Eläinlääkäriasemalle saapuminen
Mikäli koirasi on arka tai stressaa huomattavan paljon eläinlääkärikäyntejä, voit jo aikaa varatessasi kertoa asiasta. Näin eläinlääkäriasemalla osataan varautua siihen. Mikäli jotkut toimenpiteet, kuten rokottaminen, on mahdollista suorittaa ulkona, on sekin vaihtoehto, jota kannattaa tiedustella eläinlääkäriasemalta. Jos se ei ole mahdollista, mutta koira stressaa odotushuoneessa olemista, voi auttaa, että koiran kanssa siirrytään odottamaan suoraan toimenpidehuoneeseen.
Voit tiedustella myös läheisiltä eläinlääkäriasemilta, saisitko käydä koirasi kanssa treenaamassa pelkästään odotushuoneeseen menemistä ja siellä olemista. Toki nyt korona-aikaan tämä on yleensä vaikeampi toteuttaa, mutta maailman tilanteen normalisoituessa useat eläinklinikat suostunevat siihen.
Koiran rentouttaminen ja palkitseminen eläinlääkärikäynnin aikana
Eläinlääkäriin kannattaa ottaa mukaan erittäin hyvää namipalkkaa, kuten maksapasteijaa tai muuta koirasi lempiherkkua. Esimerkiksi lickimat voi toimia hyvänä harhautuskeinona. Kyseisen tuotteen idea on siinä, että siihen laitetaan esimerkiksi maksapasteijaa, jota koira keskittyy nuolemaan ja sillä välin eläinlääkäri voi esimerkiksi rokottaa koiran.
Koiraa voidaan harhauttaa myös esimerkiksi rapsuttamalla sitä korvan takaa samalla, kun pistetään rokote. Aina koiran palkkaaminen ruualla ei ole mahdollista, jos koira on menossa nukutettavaksi tai rauhoitettavaksi. Varsinkin tällöin kannattaa mukaan varata koiralle mieluinen lelu, jota voi käyttää palkkaamiseen.
Namien ja lelujen lisäksi koiralle kannattaa ottaa oma matto tai vastaava mukaan, jonka päälle koira on opetettu menemään. Matto toimii koiran turva-alustana ja kohteet ovat yleisestikin hyviä turvatemppuja koiran kanssa.
Yleensä käynnin aluksi eläinlääkäri kyselee esitietoja ja tarkemmin esimerkiksi koiran oireista sekä syystä hakeutua hoitoon. Voit käyttää tätä ja muita väliaikoja hyödyksi myös koiran rentouttamiseen. Kun olet opettanut koirallesi joitakin temppuja, esimerkiksi tassun antamisen ja maahanmenon, voit niitä tekemällä rentouttaa koiraa samalla, kun eläinlääkäri näpyttelee tietoja koneelle.
Tutut asiat tuntuvat koirasta turvallisilta ja temppujen tekeminen palauttaa stressitasoja parempaan suuntaan. Voit myös pyytää eläinlääkäriä tekemään koiran kanssa pari helppoa temppua ja palkkaamaan koiran. Muista myös opettaa koirallesi sanallinen vihje sille, että seuraavaksi joku koskee siihen – näin koira voi ennakoida tilannetta. Mikäli koiralle on opetettu starttinappula, sitä voidaan hyödyntää myös eläinlääkärikäynnin aikana.
Koiralle on usein helpompaa, että eläinlääkäri laskeutuu sen tasolle lattialle sen sijaa, että koira nostettaisiin pöydälle. Eläinlääkärin ei kuitenkaan tule koukistua koiran ylle. Pöydällä koiralla on vain pieni tila liikkua ja ilmaista itseään, ja joillekin koirille jo pelkästään pöydällä oleminen on jännittävä asia. Usein kuitenkin tutkimukset tehdään koiralle tutkimuspöydällä, joten koira kannattaa opettaa olemaan rennosti pöydällä eri asennoissa.
Mikäli koirasta on pidettävä kiinni, miettikää, kenen kiinnipitämistä koira stressaa vähiten. Usein omistajan kosketus on koiralle tutumpi asia kuin vieraan hoitajan.
Eläinlääkärikäyntiä helpottavat taidot ja temput
Ennen eläinlääkärikäyntiä koiralle voidaan opettaa tiettyjä käyntiä helpottavia temppuja ja taitoja.
Koiralle on hyödyllistä opettaa startti- ja stoppinappulat, leukatargetti tai kuonokosketus, koskettamisvihje, omalla matolla oleminen, pään pujottaminen sekä kuonokopan käyttäminen. Lisäksi kiinnipitämisestä on syytä tehdä positiivista, jolloin koira kokee kiinnipitämisen vähemmän negatiivisena pakottamisena.
Myös pöydällä olemista ja vaa’alle menemistä kannattaa opetella. Usein eläinlääkäriasemalla omistajaa pyydetään ensin punnitsemään koiransa, joten siitä on syytä tehdä koiralle mieluista. Vaa’alle menemisestä voidaan esimerkiksi tehdä temppu. Koiran voi esimerkiksi opettaa peruuttamaan vaa’alle. Näin koira oppii, että eläinlääkäriasemalla pääsee ensimmäisenä tekemään kivoja temppuja.
Startti- ja stoppinappulat
Koiralle voidaan opettaa startti- ja stoppinappulat, joiden avulla koira voi kertoa olevansa valmis vastaanottamaan esimerkiksi hoitotoimenpiteen ja vastaavasta stoppinappulalla koira voi kertoa tarvitsevansa tauon. Startti- ja stoppinappulat ovat omaehtoisuuden tärkein työkalu.
Startti- ja stoppinappuloille on monia vaihtoehtoja. Starttinappulana voi toimia esimerkiksi kuonokesketus eli kun koira koskee omistajansa kättä kuonollaa, koiraan kosketaan. Kun koira ei enää koske kättä kuonollaan, niin myös koiraan koskeminen lopetetaan.
Kuonokoskettamista parempi vaihtoehto on leukakosketus, sillä se on koiralle mukavampi asento, jolloin koiran on helpompi olla siinä rennosti ja pidemmän aikaa. Koiralle voidaan esimerkiksi opettaa, että kun se pitää leukaansa omistajansa kädellä, eläinlääkäri tutkii sitä. Kun koira nostaa päätään, sille annetaan tauko. Näin koira saa hallintaa toimenpiteeseen: milloin toimenpide alkaa ja milloin se loppuu – toimenpide hoidetaan joka tapauksessa, mutta koiran halut otetaan huomioon.
Pään pujottaminen
Useille koirille jo kaulapannan pujottaminen päähän on ahdistavaa. Mikäli koiralle syystä tai toisesta joudutaan laittamaan kauluri, kannattaa sen päähän pujottamista ehdottomasti harjoitella jo ennen varsinaista kaulurin käyttämistä. Pään pujottaminen kannattaa aloittaa helpommalla kohteella kuten kaulapannalla, varsinkin, jos jo kaulapannan pujottaminen pään yli on koirasta epämiellyttävää.
Kuonokopan käyttäminen
Kädet ovat eläinlääkärin tärkeimmät työkalut, joten hän haluaa suojella niitä mahdollisimman hyvin. Kuonokopan käyttämistä ei tule nähdä negatiivisena asiana, vaan varotoimenpiteenä. Eläinlääkäri ei tarkoita pahaa laittaessaan koirallesi kuonokopan – hän vain haluaa pystyä tekemään työtään myös jatkossakin.
Vaikka koira olisi normaalioloissa äärimmäisen kiltti, voi se kipujen ja vieraan paikan takia käyttäytyä normaalista poikkeavalla tavalla. Kuonokoppaa on hyvä käyttää varsinkin epävarmoilla koirilla tai mikäli koiralla on purutaustaa.
Kuonokopan käyttäminen auttaa rentouttamaan tilannetta, kun eläinlääkärin eikä hoitajan tarvitse pelätä oman terveytensä puolesta. Kuonokoppa ei varsinaisesti estä negatiivista käytöstä, mutta se suojaa vahingoilta eli puremilta. Myös omistaja voi olla rennommin mielin, kun hänen ei tarvitse stressata koiran purevan jotakuta. Kun koira on opetettu käyttämään kuonokoppaa jo kotona, kuonokopan laittaminen päähän toimii temppuna ja koira näkee kuonokopan positiivisena asiana.
Vihjesana koskettamiseen
Opeta koiralle sana, joka tarkoittaa, että kohta joku koskee sitä. Näin koira pystyy ennakoimaan, milloin sitä kosketaan. Koskettamisvihje on helppo opettaa myös nopeammalla aikataululla. Voit esimerkiksi opettaa koskettamisen vihjesanan näin: Pyydä koira eteesi olemaan ja sano vihjesana kuten ”koske”. Koske sitten koiraasi ja anna sille palkka. Voit pidentää koskettamisaikaa vähitellen.
Eläinlääkärikäynneille valmistelevat kurssit
TassuAvun yhteistyökumppani Pawsiteam järjestää omaehtoisuuskursseja sekä esimerkiksi Pätevä potilas -kursseja. Voit lukea lisää eläinlääkärikäyntien helpottamisesta Pawsiteamin sivuilta.
Kirjoittaja
Tuulia Aherikko, ELL eläinlääkäri, koirakasvattaja (kennel Tuituin) ja eläintenkouluttajan ammattitutkinto -opiskelija
Teksti perustuu Anna Sydänheimon (Pawsiteam) materiaaleihin ja 5/2020 pitämään Pätevä potilas -käsittelyluentoon.
