Kilpirauhasen tuottamat hormonit säätelevät elimistön aineenvaihduntaa. Ne kiihdyttävät aineenvaihduntaa, lisäävät useimmissa kudoksissa hapenkulutusta, vaikuttavat katabolisesti lihaksiin ja rasvakudokseen, stimuloivat punasolujen tuotantoa sekä säätelevät kortisonisynteesiä ja hajoamista.
Kilpirauhashormonien yli- tai alimäärä johtaa elimistön hormoniepätasapainoon. Liikatoiminnan seurauksena aineenvaihdunta ja elintoiminnot kiihtyvät. Vajaatoiminta taas aiheuttaa aineenvaihdunnan hidastumista.
- Kilpirauhasen liikatoiminta: syyt ja oireet
- Kilpirauhasen vajaatoiminta: syyt ja oireet
- Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnan hoito
Kilpirauhasen liikatoiminta on yleisin hormonaalinen aineenvaihduntasairaus ikääntyvällä kissalla, mutta koiralla se on harvinainen. Kilpirauhasen vajaatoiminta sen sijaan on koiran yleisin sisäelinsairaus, mutta kissalla vajaatoiminta on harvinaisempi.
Joillakin koiraroduilla vajaatoiminta on yleinen ongelma ja koira voi sairastua jo nuorella iällä. Tyypillisesti vajaatoimintaa sairastava koira on kuitenkin iältään vähintään keski-ikäinen, kuten myös liikatoimintaa sairastava kissa.
Oireiden ja hoidon seurannassa TassuApu voi toimia hyvänä apurina.
Kilpirauhasen liikatoiminta eli hypertyreoosi
Kilpirauhasen liikatoiminta kiusaa etenkin kissoja. Ikääntyvillä kissoilla kilpirauhasen liikatoiminta on yleisin hormonaalinen aineenvaihduntasairaus, kun taas kilpirauhasen vajaatoiminta on kissoilla harvinaisempi. Tyypillisesti liikatoimintaa sairastava kissa on iältään vähintään keski-ikäinen ja sairastumisen keski-ikä on 12 – 13 vuotta. Rotujen tai sukupuolten välillä ei ole havaittu eroja sairastuvuudessa. Koirilla hypertyreoosi on harvinainen.
Liikatoimintaa voivat aiheuttaa liiallinen eritys, erityksen estovaikutuksen katoaminen, kasvain tai hyperplasia eli solumäärän lisääntyminen. Kissoilla liikatoiminta on yleensä seurausta kilpirauhasen uudismuodostumasta; adenoomatoottisesta hyperplasiasta, tai harvemmin adenoomasta ja vielä harvemmin karsinoomasta.
Yleensä suurentuneen kilpirauhasen voi tuntea rengasruston alapuolella, henkitorven sivuilla. Normaali kilpirauhanen ei ole tunnusteltavissa. Koirilla hypertyreoosin taustalla voi olla kilpirauhasen karsinooma, hypotyreoosin liian korkea lääkeannos tai ruokinta. Mikäli koira syö kypsentämättömiä henkitorvia, niissä on usein kilpirauhasta mukana ja koiran veren kilpirauhashormonien pitoisuus nousee.
Myös kilpirauhasen liikatoiminta johtaa kilpirauhashormonien liian suureen pitoisuuteen elimistössä. Kilpirauhashormonien ylimäärä taas johtaa elimistön hormoniepätasapainoon, jolloin aineenvaihdunta ja elintoiminnot kiihtyvät.
Koska kilpirauhashormoneilla on suuri merkitys aineenvaihdunnassa koko elimistössä, kilpirauhasen liikatoiminnan oireet ovat moninaisia. Kilpirauhashormonien liian suuri määrä johtaa kiihtyneeseen aineenvaihduntaan, ja liikatoiminnan oireita voivat olla esimerkiksi lisääntynyt juominen ja pissaaminen, jatkuva nälkä ja jano, runsaasti syömisestä huolimatta laihtuminen, levottomuus, karvanlähtö ja sydämen sykkeen nouseminen.
Kissa voi olla hyperaktiivinen ja jopa aggressiivinen, ja sen stressinsietokyky voi alentua. Usein hypertyreoottisen kissan turkki on takkuinen ja sillä esiintyy ajoittain ripulia ja oksentelua. Myös lihasheikkous ja lihasten surkastuminen ovat mahdollisia oireita.
Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi
Kilpirauhasen vajaatoiminta on koirien yleisin sisäelinsairaus, mutta samalla se on yksi eniten väärin diagnosoiduista umpierityssairauksista. Sen esiintyvyys on koirilla noin 0,2 – 0,8 %. Joillakin koiraroduilla vajaatoiminta on yleinen ongelma ja koira voi sairastua jo nuorella iällä. Tyypillisesti vajaatoimintaa sairastava koira on kuitenkin iältään vähintään keski-ikäinen. Myös kissat voivat sairastaa hypotyreoosia. Yleensä taustalla on kilpirauhasen liikatoiminnan hoito, joka onkin johtanut vajaatoimintaan.
Vajaatoimintaa voi aiheuttaa reservien loppuminen, vähäinen eritys tai rauhasen kehityshäiriö, surkastuminen tai tuhoutuminen. Myös mikä tahansa muu sairaus voi alentaa kilpirauhashormoniarvoja. Kilpirauhashormonien vajaus johtaa elimistön hormoniepätasapainoon ja aineenvaihdunnan sekä elintoimintojen hidastumiseen. Vajaatoiminnan taustalla on yleensä immunologinen tulehdusreaktio, mutta vajaatoiminnalla on myös geneettistä taustaa – vajaatoiminta voi olla autoimmuunisairaus.
Ennen kuin kilpirauhasen vajaatoiminta alkaa kunnolla oireilla, on jo noin 75% kilpirauhaskudoksesta tuhoutunut ja koira saattaa olla ollut sairas jo useita kuukausia, jopa vuosia. Harvoin vajaatoiminnan taustalla voi olla myös aivolisäkkeen sairaus, jonka takia TSH-hormonia ei tuoteta tarpeeksi ja siitä seuraa kilpirauhashormonien vähäisempi eritys.
Myös kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat moninaisia. Aineenvaihdunnan hidastuminen voi aiheuttaa esimerkiksi väsymystä tai levottomuutta, palelemista, liikkumishaluttomuutta, painonnousua ja karvan ohenemista.
Iho-oireita esiintyy noin 60 – 80 % potilaista. Hypotyreoosin aiheuttamia iho-oireita ovat esimerkiksi kuiva ja hilseilevä iho, turkin värimuutokset, ihon hyperpigmentaatio, karvattomuus, mustapäät sekä haavojen huono parantuminen.
Lisäksi hypotyreoosista kärsivällä koiralla on taipumus saada uusiutuvia ihon bakteeri-infektioita, kuten furunkuloosi, sikaripunkin aiheuttama demodikoosi sekä ulkokorvan tulehduksia.
Koirilla voidaan havaita myös muutoksia lisääntymisessä: nartuilla pidentynyt kiimojen väli, abortit sekä lisääntynyt pentukuolleisuus. Uroksilla sen sijaa voi olla kivesten surkastumista, sperman tuotannon häiriöitä sekä alhainen libido. Myös neurologiset oireet, esimerkiksi yleinen heikkous, ja sydänperäiset oireet, kuten hidas syke, ovat mahdollisia.
Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnan hoitaminen
Kilpirauhasen toimintaa mitataan erilaisilla testeillä. Yleensä käytetään T4 ja TSH-pitoisuuksien määritystä verestä sekä muita laboratorioparametrejä. Niin kissan kuin koiran hoitaminen on suhteellisen helppoa, ja hypotyreoosin hoitoennuste on hyvä. Myös hypertyreoosin ennuste on hyvä tehokkaan hoidon jälkeen. Hoitamaton hypertyreoosi sen sijaa voi johtaa aliravitsemukseen, vakaviin sydänperäisiin komplikaatioihin ja jopa kuolemaan.
Vajaatoiminnasta kärsivälle kissalle tai koiralle annetaan suun kautta T4-hormonia ja liikatoiminnasta kärsivälle annetaan kilpirauhashormonien tuotantoa hidastavia lääkkeitä. Ihmisille hypotyreoosilääke suositellaan annettavaksi tyhjään mahaan, sillä ateria voi vaikuttaa lääkkeen imeytymiseen. Koirilla olisi tärkeää pitää ainakin lääkkeen ja ruokinnan välinen aika samana joka päivä.
Liikatoiminnan hoitamiseen kissoilla voidaan käyttää myös radioaktiivista jodihoitoa, leikkaushoitoa tai erikoisruokavaliota (vähäjodinen ruokavalio). Radiojodihoito on turvallisin, yksinkertaisin ja tehokkain hoitomuoto, ja se parantaa kissan. Sivuvaikutukset ovat harvinaisia. Radiojodihoito ei kuitenkaan sovellu kaikille kissoille.
Leikkaushoito on myös hypertyreoosin parantava hoitomuoto, mutta sen vakavin operaation jälkeinen komplikaatio on hypoparatyroidismi. Lääkehoito ei ole parantava hoito, vaan oireita helpottava hoitomuoto. Sen sivuvaikutuksia voivat olla mm. oksentelu, anoreksia sekä maksavauriot.
Mikäli liikatoimintaa halutaan hoitaa ruokinnallisesti, on ravinnosta saatava jodin määrä minimoitava, jolloin kilpirauhashormonien tuotanto vähenee. Kissan tulisi tällöin syödä vain erikoisruokaansa, eikä sille saisi antaa edes herkkupaloja eikä se sovellu esimerkiksi metsästäville kissoille.
Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnan seuranta vaatii jatkuvia kontrollikäyntejä eläinlääkärissä 1-2 kertaa vuodessa, jotta mm. lääkeannos saadaan säädettyä oikean kokoiseksi. Hypertyreoosi voi peittää munuaissairauden, joten munuaisten toiminnan arviointi on suotavaa, kun kilpirauhasen liikatoiminta on saatu hallintaan. Munuaisten vajaatoiminnan oireet ja laboratoriomuutokset voivat ilmetä, kun kilpirauhasarvot ovat palautuneet normaaleiksi.
Oireiden ja hoidon seurantaan käy esimerkiksi TassuApu, johon oireet ja lääkitykset voi kirjata muistiin ja seurata niitä rinnakkain. Terveyspäiväkirja on helppo välittää myös eläinlääkärille ennen seuraavaa seurantakäyntiä.
Kirjoittaja
Tuulia Aherikko, ELL eläinlääkäri, koirakasvattaja (kennel Tuituin) ja eläintenkouluttajan ammattitutkinto -opiskelija
