Kissan koulutus ei ehkä ole yhtä helppoa kuin koiran, mutta se ei ole mahdotonta. Kissat ovat eläiminä itsenäisempiä ja niiltä puuttuu koirille ominainen miellyttämishalu. Kuitenkin kun omistajalla ja kissalla on kodin yhteiset pelisäännöt hallussa ja suhde kunnossa, syntyy molemminpuolinen turvallisuuden tunne, ja elämä sujuu mukavammin.
- Kouluttamisen myönteiset vaikutukset
- Koulutus aktivointikeinona
- Koulutusprosessi ja kynsien leikkaaminen
- Arjen asioiden opettelu
Kissan kouluttamisen myönteiset vaikutukset
Harjoittelemalla esimerkiksi temppujen tekemistä tai käsittelemistä, kuten kynsien leikkaamista, saadaan aikaan myönteisiä vaikutuksia kissan elämässä. Yhdessä tekeminen tuo kissaa ja omistajaa yhteen ja arki helpottuu.
Myönteisten kokemusten myötä luottamus kasvaa ja ujompikin kissa saattaa alkaa rohkaistua. Jokainen myönteinen kokemus vaikuttaa kissan psyykkiseen hyvinvointiin, kuten stressinhallintaan.
Kissan koulutus aktivointikeinona
Kissan kouluttamisen ei tarvitse olla minkään erikoisen tempun osaamiseen tähtäävää, vaan ihan jo perustaitojen, kuten kynsien leikkaamista tai hampaiden pesemistä harjoittelemisella saa tarjottua mielekästä tekemistä kissan päivään.
Koulutustuokiot toimivat myös kissan aktivointikeinona. Muista kissan aktivointikeinoista voi lukea täältä.
Erilaisten temppujen opetteleminen on usein hauskaa niin kissalle, omistajalle kuin lopulta ehkä yleisöllekin – mikä onkaan sen söpömpää kuin käskystä tassua antava kissa.
Aluksi koulutustuokiot pidetään lyhyinä, sillä kissa ei välttämättä jaksa harjoitella pitkään tai sen kiinnostus voi lopahtaa helpommin. On hyvä aloittaa muutamasta minuutista ja ajan kuluessa pidentää koulutustuokioita kissan mukaan. Lyhytkin koulutustuokio on erittäin hyvä aktivointikeino ja väsyttää kissaa yleensä paremmin kuin esimerkiksi pidempi ulkoilu.
Kissan koulutusprosessi ja kynsien leikkaaminen
Kynsien leikkaaminen ei yleensä ole kissalle aluksi mieluinen kokemus. Kissan kouluttamisen kautta kynsien leikkuusta saadaan kuitenkin luotua positiivinen kokemus ja vähennettyä kissan stressiä. Jos kissan joutuu pakottamaan kynsien leikkuuseen, on luvassa epämiellyttävä kokemus niin kissalle kuin yleensä omistajallekin.
Jotta kissa pystyy rentoutumaan, sen on koettava olonsa turvalliseksi. Sen sijaan, että pakottaisi kissan kaikkien kynsien leikkaamiseen kerralla, kannattaa leikkaaminen pilkkoa osiin ja edetä positiivisen kautta. Kissaa käsitellään varmoin ottein, mutta sitä ei pakoteta mihinkään.
Kynsien leikkaaminen pidetään niin helppona, ettei kissalle tule tarvetta rimpuilla vapaaksi. Aluksi voidaan lähteä ihan vain siitä, että kosketaan kissan tassuun ja palkataan sitten kissaa. Palkka valitaan kissan mukaan. Se voi esimerkiksi olla herkku, silitys tai leikittäminen.
Kun tassuun koskemiseen on saatu liitettyä positiivinen mielikuva, voidaan ottaa kynsisakset mukaan ja vain nopeasti koskettaa niillä kynttä ja taas annetaan palkka. Pian kissa jo odottaa palkkaa, kun näkee, että kynsisakset otetaan esille ja sen tassua kosketetaan.
Kun saksilla kynnen koskettaminen on kissan mielestä positiivista, voidaan leikata kynsi. Aluksi leikataan vain yksi kynsi ja sen jälkeen taas palkataan kissa. Vähitellen voidaan ruveta leikkaamaan useampi kynsi kerrallaan ja sitten vasta annetaan palkka.
Opettelussa on tärkeä edetä tarpeeksi hitaasti, jottei kissalle tule epämiellyttävä olo. Jo yksi epämiellyttävä kokemus voi pilata aikaisemmin tehdyn työn ja leikkaushetkestä tulee kissan mielestä epämukava. On parempi edetä liian hitaasti kuin liian nopeasti.
Arjen asioiden opettelu
Kissan kanssa kannattaa harjoitella kaikkia arkipäiväisiä asioita, kuten kynsien leikkuuta, hampaiden ja turkin harjaamista, kuljetuskopassa olemista, koskettamista ja sylissä pitämistä. Harjoittelemalla esimerkiksi korvien ja suun tutkimista, voidaan vaikuttaa eläinlääkärikäyntien aiheuttamaan stressiin.
Kun kissa on tottunut, että sen korvia ja suuta tutkitaan, on sen helpompi esimerkiksi rokotuskäyntien yhteydessä sallia tutkiminen myös eläinlääkärin toimesta. Tämä helpottaa niin eläinlääkärin, omistajan kuin kissan oloa.
Kirjoittaja
Tuulia Aherikko, ELL eläinlääkäri, koirakasvattaja (kennel Tuituin) ja eläintenkouluttajan ammattitutkinto -opiskelija
Muita aiheeseen liittyviä artikkeleja:
