Kissan pitäminen vapaana – riskit, vaarat ja laki

Kissan pitäminen vapaana luo riskejä niin kissalle itselleen kuin muille eläimille. Vapaana ulkoilevat kissat liikkuvat Suomessa useiden hehtaarien laajuisilla alueilla, jolloin omistajan ei ole mitenkään mahdollista taata lemmikkinsä turvallisuutta. Kissa altistuu alituiseen monille vaaroille, kuten pedoille, liikenteelle, kissoille pahaa tahtoville ihmisille ja taudeille. Lisäksi vapaana ulkoilevan kissan omistaja rikkoo useita lakeja ja asetuksia.

Luonnosta löytyvät riskit
Kissan luontaisen käyttäytymisen tuomat riskit
Ihmisten aiheuttamat riskit
Metsästys ja metsästysloukut
Villiintynyt kissa vieraslajina
Laki ja asetukset
Turvallinen ulkoilu

Infokuvassa piirroshahmokissan ympärile on kirjoitettu syitä olla päästämättä lemmikkikissaa kulkemaan vapaana. Listatut syyt ovat, että kissa ei katoa, ei palele talvella, ei jää auton alle, ei päädy kissatappeluihin, ei heikennä naapurisopua, ei jää pedon saaliiksi, ei aiheuta haittaa luonnossa, ei voi päätyä ihmisen väkivallan kohteeksi, ei saa myrkytystä, ei saa ei-toivottuja pentuja, tautiriski on pieni eikä omistaja ei riko lakia.

Kissan pitäminen vapaana: luonnosta löytyvät riskit

Vapaana ulkoileva kissa löytää luonnosta paljon tutkimuskohteita, mutta niihin liittyy helposti riskitekijöitä. Kissan pitäminen vapaana onkin usein itse kissalle vaarallista.

Pedot

Varsinkin maaseudulla vapaana liikkuvat kissat ovat vaarassa joutua petojen saaliiksi tai haavoittamaksi. Ahmat, huuhkajat, ilvekset, isot haukat, ketut, sudet ja muut pedot ovat uhka vapaana ulkoilevalle kissalle. Myöskään kaupungissa vapaana ulkoileva kissa ei ole turvassa pedoilta, sillä muun muassa cityketut voivat vahingoittaa niitä.

Muut irrallaan liikkuvat eläimet

Vapaana liikkuva kissa voi törmätä muihin vapaana liikkuviin kissoihin, ja niille voi tulla tappeluita esimerkiksi reviiristä tai parittelukumppaneista. Myös leikatut kissat tappelevat, joten leikkaaminen ei poista tappeluriskiä.

Tappeluiden seurauksena kissalle voi tulla pahoja purema- ja raapimahaavoja, joiden hoito voi vaatia jopa sairaalahoitoa ja erittäin pitkän toipumisajan. Toisinaan kissatappeluiden seurauksena kissalta puhkeaa silmä, ja silmä voidaan jopa joutua poistamaan.

Liikenteen vaarat

Junat, autot, bussit, pyörät ja muut liikennevälineet ovat riski vapaana liikkuvalle kissalle. Vaikka kissa olisi omistajan mukaan opetettu pelkäämään tai väistämään autoja, vahinko voi sattua ja kissa voi jäädä auton alle.

Taudit, sisäloiset ja ulkoloiset

Kissan pitäminen vapaana altistaa kissan saamaan erinäisiä tauteja niin saaliseläimistä, metsäneläimistä kuin muista vapaana ulkoilevista kissoista. Valitettavasti Suomessa on myös villiintyneitä kissapopulaatioita, joissa taudit rehottavat.

Kissojen tappeluiden seurauksena esimerkiksi FIV ja FeLV -taudit siirtyvät kissasta toiseen. Myös kissaflunssat tarttuvat vapaana ulkoilevien kissojen välillä rokotteista huolimatta, sillä rokotteiden tarjoama suoja ei ole sataprosenttinen. Siitä huolimatta rokottaminen on erittäin tärkeää.

Kissa voi saada myös lois- tai alkueläintartunnan, ja osa niistä voi tarttua edelleen kissanomistajaan. Sisäkissat altistuvat harvoin sisäloisille, mutta ulkoileville kissoille sisäloiset ovat arkipäivää.

Ulkoileva kissa voi saada punkin pureman, vaikka sillä käytettäisiin punkkikarkotteita. Punkit voivat tartuttaa kissaan borrelian tai anaplasman. Kissa voi myös kantaa punkkeja sisälle, ja ihmiset ovat riskissä saada punkin puremia.

Myös kissan- ja oravankirput, kapi ja korvapunkki voivat tarttua ulkoilevaan kissaan.

Vääränlainen ravinto

Vapaana ulkoileva kissa ei syö ainoastaan pyydystämäänsä ravintoa, vaan esimerkiksi ihmiset voivat tarjota sille hyvää hyvyyttään ruokaa, joka harvoin on laadukasta. Kissat voivat myös syödä tähteitä esimerkiksi roskakoreista.

Allerginen tai erikoisruokavaliolla oleva kissa on vielä alttiimpi väärän ruuan syömiselle. Huono ruokavalio voi johtaa kissoilla esimerkiksi ylipainoon, ripuliin, ummetukseen ja virtsatievaivoihin.

Myrkyt

Kissan pitäminen vapaana voi johtaa kosketukseen jonkin myrkyn tai myrkyllisen asian kanssa, jolloin kissa voi saada myrkytyksen. Jos kissa syö hiiren, joka on syönyt hiirenmyrkkyä, päätyy myrkky kissaan. Kissat ovat yleisesti ottaen nirsoja eläimiä, mutta toisinaan nekin voivat syödä esimerkiksi myrkyllisiä kasveja.

Pakkanen ja paleltumat

Kissan pitäminen vapaana voi kylmään aikaan altistaa kissan pakkaselle ja paleltumille. Eläinsuojeluasetus 396/1996 määrää, että eläimen pitopaikan on oltava sellainen, ettei eläin altistu liialle kylmyydelle tai kuumuudelle. Talvella vapaana liikkuvat kissat ovat alttiita koville pakkasille. Esimerkiksi kissojen korvat ja hännän päät ovat alttiina paleltumille.

Kissan pitäminen vapaana: kissan luontainen käyttäytyminen ja sen tuomat riskit

Ulkoilevan kissan luontainen käyttäytyminen voi tilanteesta riippuen olla vaaraksi sille itselle tai muille eläimille. Kissa voi myös stressaantua, mikä voi johtaa muihin terveysongelmiin. Kissan pitäminen vapaana voi myös johtaa ei-toivottuun tiineyteen.

Stressi ja reviirin vahtiminen

Kissalla on luontainen tarve olla perillä reviirinsä tapahtumista ja se haluaa vahtia reviiriään. Reviirin ollessa suuri, sen vahtiminen on stressaavampaa.

Jos esimerkiksi kissan annetaan ulkoilla vapaana kesäisin, mutta talvella sitä ei päästetä ulos ja tarkastamaan reviiriään, aiheutuu tästäkin suurta stressiä kissalle. Vapaana ulkoilevat kissat tulisikin opettaa vaiheittain sisäkissoiksi, ja ulkoilun tarpeesta huolehtia turvallisin keinoin.

Kissat eivät ole samalla tavalla laumaeläimiä kuin koirat eivätkä ne nauti vieraiden kissojen tapaamisesta. Kissojen tutustuminen toisiinsa on hitaampi prosessi, ja kissan reviirille ilmestynyt vieras kissa on suuri stressin aiheuttaja.

Liiallinen stressi voi aiheuttaa kissalle terveysongelmia, kuten idiopaattista kystiittiä. Lisäksi stressaantuneesta kissasta voi tulla aggressiivinen niin perheen kuin naapureidenkin lemmikkejä kohtaan.

Ei-toivottu tiineys

Kissan pitäminen vapaana voi leikkaamattomien kissojen ulkoillessa johtaa ei-toivottuihin pentuihin. Vähintä, mitä vapaana ulkoilevan kissan omistaja voi tehdä, on leikkauttaa kissansa, jottei maailmaan synny enää yhtään ei-toivottua kissaa. Löytöeläintalot ovat täynnä kodittomia kissoja, joista kaikki eivät löydä koteja ikinä.

Kissa on vaaraksi luonnoneläimille

Kissa on tehokas saalistaja, ja vapaana ulkoilevan kissan uhreiksi päätyy suuri määrä pikkunisäkkäitä ja lintuja. Kissan saaliiksi päätyy usein myös luonnonsuojelulain rauhoitetuksi määrittelemiä eläimiä. Kissat eivät tapa pelkästään ruuakseen, vaan ne tappavat myös huvikseen.

Turun seudulla tehdyn tutkimuksen mukaan Suomessa vapaana liikkuvat kissat tappavat todennäköisesti yli miljoona saaliseläintä kuukaudessa, ja näistä 18 % on lintuja (Kauhalan ym. 2015). Suurin osa kissojen kotiin tuomasta saaliista on jyrsijöitä (72 %). Loput saaliseläimistä ovat esimerkiksi siilejä, lepakoita ja jäniksiä.

Kissoille on ollut tapana laittaa kilikelloja kaulapantoihin, joiden avulla toivotaan, että saaliseläimet kuulevat kissan lähestyvän ja säästyvät siten hengissä. Kaulapannat kuitenkin ovat kissalle turvallisuusriski, sillä kissat voivat tarttua niistä esimerkiksi puun oksaan ja pahimmassa tapauksessa tukehtua.

Vapaana pidetty kissa ei aina saa tarvitsemaansa hoitoa

Vapaana ulkoileva kissa viettää sisäkissaa vähemmän aikaa omistajansa silmien alla, ja omistajalla voi olla vaikeuksia huomata esimerkiksi muutokset sen käytöksessä ja kipuoireet (linkki kipumittari tekstiin).

Syömättömyys on kissalle nopeasti hengenvaarallista ja se on useiden sairauksien yksi ensimmäisistä oireista. Ulkoilevan kissan kohdalla syömättömyyden voidaan kuitenkin helposti luulla johtuvan siitä, että se on syönyt ulkoillessaan eikä asiaan osata kiinnittää tarpeeksi ajoissa huomiota. Jo parin päivän syömättömyys aiheuttaa kissan maksaan muutoksia.

Vahingoittunut eläin hakeutuu usein piiloon eikä siten välttämättä palaa enää kotiinsa ainakaan heti. Näin ollen kissa joutuu olemaan pitkään tuskissaan ilman asian mukaista hoitoa. Aika-ajoin tulee vastaan kissoja, joiden jalka on murtunut esimerkiksi auton töytäisyn takia, ja kissa on ollut niin pitkään paossa, että jalka on ehtinyt jo luutumaan virheasentoon.

Kissan pitäminen vapaana: ihmiset ja ihmisten aiheuttamat riskit

Kissan pitäminen vapaana voi johtaa ongelmiin kissan kohdatessa ihmisen. Valitettavasti kaikki ihmiset eivät pidä kissoista, ja osa tahtoo niille jopa pahaa. Vapaasti ulkoileva kissa on alttiina niin myrkkysyöteille kuin esimerkiksi kivien heittelylle ja ammutuksi tulemiselle.

Kissaihmisenkin hermot voivat olla koetuksilla, mikäli vieras kissa uhittelee hänen omille kissoilleen, ulostaa hänen pihalle tai tuhoaa puutarhaa. Naapurisovun säilyminen on helposti myös koetuksella, mikäli kissat vierailevat luvattomasti naapurin terassilla jättäen karvoja ja pissaa tai ulostetta jälkeensä.

Kissa voi myös päätyä varastetuksi. Varsinkin rotukissa voidaan varastaa ja myydä edelleen, mutta myös maatiaiskissat ovat vaarassa. Toisinaan hyvää tahtova ihminen päättää pitää vapaana ulkoilevan kissan ja tarjota sille kodin olettaessaan sen olevan heitteillejätetty.

Kissan pitäminen vapaana: metsästys ja metsästysloukut

Metsästyslaki antaa maanomistajalle ja metsästysoikeuden haltijalle luvan tappaa maillaan liikkuvan villiintyneen kissan. On mahdollista, että he tekevät vääriä tulkintoja ja tappavat myös vapaana ulkoilevia kotikissoja, jotka ulkoilevat säännöllisesti heidän maillaan.

Loukuttaminen on suositeltavampi pyydystystapa, mutta aina siihen ei ole halukkuutta ryhtyä ja myös vapaana ulkoilevat lemmikkikissat ovat vaarassa kuolla sen seurauksena. Kissa on vaarassa kävellä esimerkiksi pyyntirautaan tai loukkuun, jotka voivat olla heti tappavia tai esimerkiksi murtaa kissan jalan.

Heti tappavia rautoja käytetään esimerkiksi minkkien pyyntiin, ja niitä houkutellaan rautoihin ja loukkuihin syöteillä, jotka kiinnostavat myös kissaa, varsinkin jos kissa on nälkäinen. Kaikki loukut eivät ole heti tappavia, mutta paikalle tulevasta ihmisestä riippuen kissa voi silti kohdata loppunsa. Loukku saattaa olla myös unohtunut metsään, jolloin kissa kuolee lopulta nälkään.

Villiintynyt kissa on vieraslaji

Suomen kansallinen vieraslajistrategia luokittelee villiintyneen kissan haitalliseksi vieraslajiksi. Villiintyneellä kissalla tarkoitetaan kissaa, joka hankkii ravintonsa luonnosta oman pihapiirinsä ulkopuolelta. Myös Maailman luonnonsuojelujärjestö IUCN listaa kissan 100 maailman haitallisimman vieraslajin listalla sijalle 38.

Kissan pitäminen vapaana: laki ja asetukset

Lait, asetukset ja sopimukset asettavat rajoituksia kissojen vapaana ulkoilulle. Kissan pitämiseen vapaana vaikuttavat mm. eurooppalainen yleissopimus, järjestyslaki, eläinsuojelulaki, eläinsuojeluasetus sekä metsästyslaki.

Eurooppalainen yleissopimus

Lemmikkieläinten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus (Finlex) määrää, ettei lemmikkiä saa jättää heitteille, ja että lemmikkieläintä pitävä henkilö on vastuussa lemmikin terveydestä ja hyvinvoinnista. Hänen on myös toimittava niin, ettei lemmikki pääse karkaamaan.

Yleissopimus määrittelee heitteillä olevan eläimen seuraavasti:

Heitteillä oleva eläin tarkoittaa joko koditonta lemmikkieläintä tai sellaista lemmikkieläintä, joka on omistajansa tai haltijansa kotipiirin rajojen ulkopuolella, eikä kenenkään muun omistajan tai haltijan hallinnassa tai suorassa valvonnassa.

Näin ollen omistajan pihan ulkopuolella ilman omistajaansa vapaana ulkoilevat kissat voidaan tulkita heitteillejätetyiksi lemmikeiksi.

Järjestyslaki

Järjestyslaissa (Finlex) määrätään, etteivät koirat ja kissat saa päästä kytkemättöminä kuntopoluille tai muille niiden kaltaisille juoksuradoille. Kissat ja koirat eivät myöskään tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta milloinkaan saa päästä yleisille uimarannoille, lasten leikkipaikoille, toriaikoina torille, yleiseen käyttöön kunnostetuille laduille tai urheilukentille. Kissanomistajan ei ole mitenkään mahdollista valvoa tämän lain noudattamista, mikäli hänen kissansa ulkoilee valvomatta.

Eläinsuojelulaki

Eläinsuojelulaissa 247/1996 (Finlex) ei ole säännöksiä koskien kissojen ulkoilua tai sen valvomista, mutta 4 § sisältää säännökset eläimen pitopaikkaa koskien: pitopaikan tulee olla turvallinen.

Eläinsuojeluasetus

Eläinsuojeluasetuksessa 396/1996 (Finlex) määrätään eläinsuojelulain 4 § lisäksi, että eläimen pitopaikasta karkaamisvaaran on oltava mahdollisimman vähäinen. Tämä voidaan tulkita niin, että vapaana liikkuva kissa voi karata pitopaikastaan ja näin ollen vapaana liikkuminen ei ole sallittua eläinsuojeluasetuksen nojalla.

Metsästyslaki

Valvomatta ulkoilevan kissan omistaja rikkoo myös metsästyslain säädöksiä (Finlex) ja Suomen riistakeskus katsoo ilman valvontaa pihapiiristä poistuneet kissat heitteillejätetyiksi.

Turvallista ulkoilua ja aktivointia

Kissan pitämisen vapaana sijaan voi ulkoilla turvallisemmin

Kissan pitämiselle vapaana on olemassa hyviä vaihtoehtoja. Vapaana ulkoilun sijaa kissan voi viedä ulkoilemaan hihnassa tai sille voi rakentaa pihalle turvalliseen ulkoiluun soveltuvan ulkotarhan. Mikäli kissa päästetään ulkoilemaan parvekkeelle, tulee parvekkeen olla lasitettu tai kunnolla verkotettu, jottei kissa vahingossa pääse putoamaan sieltä.

Lue lisää kissojen turvallisesta ulkoiluttamisesta ja vinkkejä ulkoiluttamisen aloittamiseen täältä. Ota avuksi myös erilaiset aktivointi-ideat.