Julkaistu Jätä kommentti

Koira ja kesän vaarat

koira ja kesan vaarat

Kesä tuo auringon, lämmön, uimisen ja hyönteiset. Osa kesän elementeistä on mukavampia, osa tuo mukanaan vaaroja myös koirille. Näitä ovat esimerkiksi:

Lämpöhalvaus

Koirien lämmönsietokyky vaihtelee, ja usein vuoden ensimmäiset lämpimät päivät ovat kaikista pahimpia, kun koirat eivät ole tottuneet lämpöön. Lämpöhalvauksen kohdalla tärkeintä on ennaltaehkäisy. Tärkeimpiä ennaltaehkäisyn keinoja ovat liiallisen rasituksen välttäminen, riittävä nesteen saaminen ja viileässä ympäristössä oleminen. 

Lämpöhalvaukselle riskialttiita ovat varsinkin lyhytkuonoiset, vanhat, nuoret ja sydänvikaiset koirat. Stressi on myös yksi erittäin suuri lämpöhalvaukselle altistava tekijä, joten esimerkiksi kesän kilpailuissa kannattaa kiinnittää normaalia arkea enemmän huomiota koiran viilentämiseen ja lämpöhalvauksen ennaltaehkäisyyn. Viilennysvinkkejä voit lukea täältä.

Lämpöhalvauksella tarkoitetaan tilaa, jossa koiran ruumiinlämpö kohoaa nopeasti normaalia korkeammaksi. Koiran normaali ruumiinlämpö on noin 38–39,2 astetta ja sen voi mitata peräsuolesta. Lämpöhalvauksessa ruumiinlämpö kohoaa jopa yli 41 asteeseen.

Lue lisää lämpöhalvauksesta ja sen ehkäisystä sekä hoidosta

Uiminen

Useat koirat nauttivat uimisesta ja se on mukava tapa viilentää oloa kuumana kesäpäivänä. Kesä ja uiminen tuovat kuitenkin mukanaan monille koiranomistajille tutun riesan:  ”hot spotit” eli akuutit kosteat ihottumat. Tärkeintä hot spottien ennaltaehkäisyssä on huolehtia turkin kunnollisesta kuivumisesta. Uiminen voi myös aiheuttaa vesihännän ja altistaa korvatulehduksille. Jos vedessä on sinilevää, ei koiraa tule päästää uimaan tai juomaan vettä, jottei koira altistu sinilevän myrkyille.

Lue lisää koiran uittamisesta

Hot spot

Koiran hot spot, akuutti eli äkillinen kostea ihottuma, on punoittava, erittävä ja sen takia kostea, usein selvärajainen ja karvaton ihotulehdus, joka on usein kovin kivulias. Kuitenkin ympärillä olevat karvat liimautuvat usein eritteisiin kiinni ja hot spot saattaa siitä syystä joskus olla vaikea huomata päältä päin. Sitä tavataan koirilla melko yleisesti varsinkin kesäaikaan. Läpimitaltaan hot spot on noin 3–20 cm. Yleensä se sijaitsee pään, kaulan, lantion tai lonkan alueella. 

Tyypillisesti hot spotteja saavat paksuturkkiset koirat, jotka uivat kesäisin. Hot spot syntyy ärsytyksen, lämmön ja kosteuden aiheuttaman kutinan ja bakteerikasvun sekä ihon pintakerroksen suojan heikkenemisen seurauksena. Ihomuutos on yleensä koiran itsensä raapimalla, puremalla tai nuolemalla aiheuttama, mutta taustalla on usein myös jokin muu tekijä. Nuolemista voi aiheuttaa esimerkiksi kipu. Ärsytystä ja kutinaa voi aiheuttaa märät karvat, ulkoloiset, korvatulehdus tai vaikka allergia. Ihon pintakerros voi heikentyä myös esimerkiksi trauman, kuten raapaisevan oksan tai trimmausterän, takia. 

Lue lisää koiran hot spotista ja sen hoidosta

Vesihäntä

Kun koira ui kylmässä vedessä tai pitkiä aikoja, on sillä riski saada vesihäntä. Vesihäntää sairastavan koiran häntä näyttää ja vaikuttaa halvaantuneelta, murtuneelta. Häntä ja takapää ovat kosketusarkoja, koira roikottaa häntäänsä ja istuminen voi olla vaikeaa. Nartuilla voidaan havaita vaikeuksia virtsata. Joskus voi huomata hännän karvojen olevan enemmän pystyssä paikoitellen turvotuksen takia. Kivun takia koira voi olla rauhaton tai jopa aggressiivinen, ja koira voi tarvita kipulääkettä.

Sinilevä

Sinilevää esiintyy kesäisin vesistöissä ja se voi aiheuttaa myös koirille myrkytyksen. Koira voi altistua sinilevän myrkyille ihon, suun ja hengitysteiden kautta. Jos koira ui sinileväisessä vedessä, voi se saada iho-oireita ja vettä voi päätyä sen suuhun juodessa. Lisäksi jos koira nuolee sinileväistä turkkiaan, myrkkyä päätyy sen ruuansulatuskanavaan. Sinileväistä vettä ei myöskään kannata heittää saunassa kiukaalle, sillä sinilevän myrkyt päätyvät sitten hengityksen kautta niin koiran kuin ihmisenkin elimistöön. 

Sinilevämyrkytyksen oireita ovat akuutti levottomuus, tärinä ja oksentaminen. Toisinaan koira voi ripuloida tai kuolata. Hetken päästä koiralle voi tulla lihaskramppeja, huojumista ja jopa halvausoireita. Koiran tajunnantaso voi laskea ja se voi olla sekava. Pahimmassa tapauksessa koira voi menehtyä.

Jos tietää koiran syöneen tai juoneen runsaasti sinileväistä vettä, kannattaa aina suunnata eläinlääkärille.

Lue lisää koiran sinilevämyrkytyksestä sekä sen oireista ja hoidosta

Korvatulehdukset

Koiran korvakäytävä on L-kirjaimen muotoinen. Muotonsa ja pituutensa takia korvakäytävään kertyy helpommin kosteutta varsinkin luppakorvaisilla, paljon uivilla koirilla. Ulkokorvantulehdukselle altistavat myös haavat sekä karvaiset korvat, joissa eritteiden poistuminen on häiriintynyt. Huono ilmanvaihtuvuus ja kosteus tekevät korvasta ihanteellisen ympäristön esimerkiksi bakteerien ja hiivan kasvulle. Korvatulehdus on myös atopian ja esimerkiksi ruoka-aineallergian ensimmäisiä oireita. 

Akuutissa korvatulehduksessa oireena ovat punoitus, turvotus, kipu, erittäminen, paha haju, ravistelu ja raapiminen. Koira saattaa myös liikkua pää vinossa, joka liittyy yleensä sisäkorvan tulehdukseen, sillä silloin tasapainoelin on häiriintynyt. Kivun takia ulkokorvan tulehduskin voi oireilla pään vinoudella. Jos korvatulehdus uusii, on syytä perusteellisesti selvittää syy siihen. Eliminaatiodieetti on usein hyvä tapa diagnostisoida allergian ja atopian aiheuttamaa korvatulehdusta.

Auringossa palaminen

Yleensä koirat ovat turkkinsa alla suojassa auringolta, mutta usein esimerkiksi alavatsassa on vähemmän karvaa. Jos koira makailee onnellisena selällään auringossa, saattaa se polttaa ihonsa ihan samalla tavalla kuin ihminen. Muita palamiselle herkkiä alueita ovat kirsu, korvat ja huulet. Myös karvattomat koirat tai lyhyeksi ajellut koirat ovat alttiimpia auringossa palamiselle. Vaalea iho palaa herkemmin kuin tumma. Koiraa voi suojata auringolta aurinkorasvalla, vaatetuksella ja varjolla. Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, ettei koira pääse nuolemaan aurinkorasvaa. Karvainen koira kestää yleensä aurinkoa hyvin ja vatsa tummenee, muttei pala. 

Hyönteisten pistot

Lentävien hyönteisten puremat ja pistot voivat olla inhottava vaiva. Niin hyttyset, paarmat, hirvikärpäset kuin mäkäräiset kiusaavat niin koiraa, kissaa kuin omistajaakin. Koirilla ja kissoilla on yleensä suojanaan turkki, mutta varsinkin ohut- tai lyhytkarvainen lemmikki voi joutua ötököiden uhriksi. Myös useilla paksukin turkkisilla koirilla mahanalunen on suhteellisen karvaton ja siten altis ötököiden puremille. Lentävät ötökät eivät ainoastaan pistä tai pure, vaan ne voivat myös aiheuttaa levottomuutta pörrätessään lemmikin ympärillä. Varsinkin mäkäräisen puremat voivat kehkeytyä jopa ihotulehdukseksi, jos lemmikki nuolee tai raapii niitä.

Ampiaiset

Koirat ovat uteliaita eläimiä eivätkä ne osaa varoa ampiaisia. Yleensä ampiainen pistää koiraa kasvojen alueelle, jopa suuhun. Pistos voi aiheuttaa koiralle allergisen reaktion: pistokohta ja sen ympäristö turpoavat, ovat arat ja kutisevat. Yleensä ampiaisen pistos on suht vaaraton, mutta toisinaan se voi aiheuttaa anafylaktisen shokin. Silloin kyytabletti on hyvä ensihoito.

Lue lisää ampiaisen piston oireista ja hoidosta

Punkit

Punkit eli puutiaiset lähtevät liikkeelle, kun vuorokauden keskilämpötila kohoaa yli viiteen asteeseen. Punkkikausi alkaa täten noin huhtikuussa ja voi jatkua jopa marraskuuhun. Puutiainen ei kestä kuumaa ja kuivuutta, vaan viihtyy kosteammissa paikoissa. Punkit levittävät useita tauteja, kuten borrelioosia, johon myös koira voi sairastua. Myös koirissa se johtaa hoitamattomana neuro-borrelioosiin ja ikuiseen kipukierteeseen. Punkkisuoja onkin hyvä pitää muistissa keväästä pitkälle syksyyn. 

Lue lisää punkeista ja borrelioosista, nenäpunkeista sekä korvapunkeista

Kyyn purema

Kyyn purema koiralla voi olla vaarallinen. Koirat eivät yleensä osaa varoa käärmeitä, vaan saattavat kirmata niiden yli tai jopa koittaa mennä haistelemaan outoja, maassa luikertelevia kavereita, jolloin käärme saattaa purra koiraa. Koiran ja kyyn kohtaaminen tapahtuu yleensä hakkuuaukealla, pellolla, suon reuna-alueella tai kalliolla ulkoillessa, sillä kyyt suosivat aurinkoisia alueita. Yleensä kyy puree koiraa kuonoon, päähän tai raajoihin. Jos kyy pääsee puremaan, ole heti yhteydessä eläinlääkäriin ja pidä koira levossa – kanna se autoon, mikäli mahdollista. 

Kyyn puremakohtaan aiheutuu turvotusta, ja myrkky aiheuttaa hyytymishäiriöitä, kasvanutta kudosten läpäisevyyttä, kudostuhoa ja jopa kuoliota. Puremakohta on myös kosketusarka ja iho voi sinertää. Yleensä myös koiran käytös muuttuu: koirasta tulee vaisu ja voimaton, se voi kuolata, oksentaa ja oireilla muuten. Myöhemmin koiralle voi tulla rytmihäiriöitä, keuhkoturvotusta, munuaiskudoksen tuhoutumista ja munuaisten vajaatoimintaa.

Oireiden voimakkuuteen vaikuttavat esimerkiksi koiran koko ja ikä, puremakohta sekä myrkyn määrä. Verisuonten laajeneminen ja hiussuonista ulos tihkuva neste voivat aiheuttaa hypovolemisen ja distributiivisen shokin. Pahimmillaan kyyn purema voi johtaa kuolemaan. Kuolleisuus on noin 4%. 

Kyytablettien antamisesta on olemassa kahta koulukuntaa. Toiset suosittelevat kyytabletteja ja toiset eivät. Toisten mielestä on vaarallisempaa antaa kyytabletti ja toisten mielestä on vaarallisempaa jättää antamatta.

Helsingin yliopistossa eläinlääkäriksi opiskeleville opetetaan tällä hetkellä farmakologian ja toksikologian kurssilla, ettei kyytablettia anneta, ellei kyyn purema sijoitu päähän tai hengitystiet ovat turpoamassa kiinni.

Kyytabletin kortisoni peittää ja jopa pahentaa oireita, jolloin hoito hankaloituu eikä koira välttämättä saa tarvitsemaansa hoitoa, kun omistaja jää vain vähän oireilevan koiran kanssa kotiin eikä vie koiraa saamaan asianmukaista hoitoa eläinlääkäriin tarpeeksi ajoissa. Kortisoni esimerkiksi vaikuttaa mahan limakalvoihin haitallisesti.

Toisten mielestä taas kyytabletti on ehdottomasti annettava kyyn pureman jälkeen koiralle ja heihin lukeutuu myös TassuAvun eläinlääkäri Anna Hielm-Björkman. Hän suosittelee aina heti kyyn ja ampiaisen pureman jälkeen antamaan kyytabletin ja 12 tunnin kuluttua seuraavan.

Koiran kanssa on kuitenkin myös hakeuduttava heti eläinlääkäriin hoitoon, jos kyyn purema on varma tai koira alkaa oireilemaan oletetun pureman jälkeen. Tällöin pelkkä kyytabletin antaminen ei riitä, vaan koira pidetään liikkumattomana ja viedään nopeasti eläinlääkäriin. Hielm-Björkman ei ole huomannut muuta kuin negatiivista, kun kyytabletti on jätetty antamatta.

”Koska kyy usein puree koiraa pään alueelle, hengitystiet turpoavat ja koira tukehtuu usein takapenkille matkalla eläinlääkäriin, jos turvotusta ei estetä kortisonilla, eli kyytabletilla.”

Hän on pelastanut myös omaa koiraansa saaristossa, jolloin hän ei missään nimessä olisi ei-eläinlääkärinä ehtinyt eläinlääkärille. 

”Monet eläinlääkärit uskovat, että nykysuositukset ovat suorastaan vaarallisia koirille. Asiaa pitäisi kunnolla tutkia, tällä hetkellä ei ole tarpeeksi näyttöä siitä, että kyytabletti olisi huono. Annetaanhan ihmisillekin kyytabletteja pureman jälkeen, ja he elävät vielä vaikkapa 80 vuotta sen jälkeen ilman mitään ongelmia. Myös esimerkiksi atopia-koira syö samanlaista kortisonia päivittäin vuosikausia.”

Hielm-Björkmanin mukaan kyytablettien mahdollinen haitta vuosien päästä on hänen mielestään pieni huolenaihe, kun kyse on elämästä ja kuolemasta.

tassuapu

TassuApu on lemmikkisi terveys- ja harrastuspäiväkirja. TassuAvusta löydät myös tämän artikkelin kaltaisia vinkkejä lemmikkisi hoitoon.

Esitietokysymykset eläinlääkärissä – mihin omistajan kannattaa varautua vastaamaan?

Lataa PDF-muotoinen kattava tietopaketti, jossa kerromme miten eläinlääkärikäyntiin kannattaa valmistautua, jotta lemmikkisi, sinä ja eläinlääkäri hyötyvät siitä parhaiten.
LATAA TIEDOSTO

Lähetä latauslinkki osoitteeseen:

Olen lukenut ja hyväksyn Käyttöehdot ja Tietosuojaselosteen.

Tilaa uutiskirje. Uutiskirjeessä saat tietoa uusista artikkeleista ja ominaisuuksista. Lähetämme kirjeen noin kerran kuukaudessa. Voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa.

Helsingin yliopisto eläinlääketieteellinen tiedekunta logo
Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *