Julkaistu

Miksi koira pelkää ja miten toimia koiran pelon kanssa

koira pelkää

Kun koira pelkää, täytyy pelko tunnistaa, jotta siihen voi reagoida. ”Pelko” sanana mielletään negatiiviseksi, mutta pelko on kuitenkin luonnollinen reaktio ja arkipäiväinen asia niin koirilla kuin ihmisillä, ja hetkellistä pelkoa esiintyy kaikilla. Sen tarkoitus on turvata yksilön henkiinjääminen valmistamalla uhkaan.

Arkuus, varovaisuus ja taipumus pelkäämiseen ovat geeneissämme ja evoluution aikaansaamia. Ne yksilöt, jotka pelkäsivät, säilyivät hengissä ja pääsivät jatkamaan sukua. Myös opitut pelot voivat periytyä epigeneettisesti eli geenien aktiivisuuden ja passiivisuuden kautta ilman DNA:n emäsjärjestyksen muutosta. Siksi onkin tärkeää valita koira huolella ja hankkia koira vain vastuulliselta kasvattajalta.

Tässä artikkelissa käsittelemme miten koiran pelko ilmenee ja mistä sen tunnistaa, sekä miten tulisi toimia pelkäävän koiran kanssa ja miten pelkoja lievitetään, käsitellään ja ehkäistään.

Miten koiran pelko ilmenee ja miten sen tunnistaa?

Koiran pelko ja stressi kulkevat pitkälti käsi kädessä. Jotta pystyy huomaamaan koiransa pelon tai stressin, on tiedettävä, miltä koira näyttää rentona. Oikeastaan kaikki muu onkin stressiä, jota on niin hyvää kuin pahaa.

Se kummanlaisesta stressistä on kyse, määräytyy taustalla olevan tunnetilan mukaan. Pelko aiheuttaa pahaa stressiä, jolloin koiralla käynnistyy taistele tai pakene -reaktio.

Taistele ja pakene -reaktio ja 5 F:ää

Nykyään kahden F:n (fight or flight) sijaan voidaan puhua viidestä F:stä (fight, flight, flirt/fool around, freeze, faint) – eli hyökkäys, pakeneneminen, flirttailu/häslääminen, jäätyminen ja pyörtyminen/velttous. 

Tiedetään, että pakenemisen tai taistelemisen sijaa pelkäävä koira voi jähmettyä paikoilleen, ikään kuin lamaantua (freeze). Toisaalta koira voi alkaa hulluttelemaan ja käyttäytymään yli-innokkaasti (flirt/fool around). Oikeasti sitä pelottaakin ja se yrittää innokkuudella peittää pelkoa, luoda sopua ja välttää konfliktia.

Tällainen yli-innokas, ”flirttaileva”, koira ymmärretään usein väärin. Koemme, että se on innokas emmekä ymmärrä, että tosi asiassa sitä pelottaa. Myös jäätyvä (freeze) koira voidaan ymmärtää väärin: ”käyttäytyipä se hienosti, kun se oli vain paikallaan ja antoi tehdä mitä vain trimmaajalla”. Oikeasti koira olikin niin kauhuissaan, ettei se kyennyt tekemään mitään. 

Jäätyminen voi olla myös lievempää, jolloin koira liikkuu tavallista hitaammin. Myös leikkikuolema/+pyörtyminen on eläinten tapa reagoida äärimmäiseen pelkoon. Tätä nähdään useilla eläinlajeilla, mutta harvoin koirien kanssa.

Rauhoittavat eleet

Rauhoittavilla eleillä koira ilmaisee epävarmuuttaan tilannetta kohtaan ja pelkoaan. Tällaisia eleitä ovat esimerkiksi:

  • huulten ja kirsun nuoleminen
  • haukottelu
  • silmien räpyttely tai siristely
  • katseen tai pään kääntäminen poispäin
  • pupillien laajeneminen (tiedostamatonta)
  • niska/selkäkarvojen nouseminen pystyyn (tiedostamatonta)
  • maan haistelu
  • mulkoilu (whale eye)
  • tuijottaminen
  • jähmettyminen
  • ravisteleminen
  • venyttely
  • tassun nostaminen
  • poispäin kääntyminen
  • tilanteesta/paikasta poistuminen
  • korvien laittaminen luimuun/taakse
  • häntä koipien välissä
  • kyyryasento
  • makaaminen jalka ylhäällä, vatsan paljastaminen

Eri koirilla on tapana käyttää erilaisia eleitä, joten kaikkia listan eleitä ei kannata olettaa esiintyvän omalla koirallaan. Eleet myös ovat tilanne riippuvaisia ja ajan kanssa pienemmät eleet voivat jäädä pois ja koira siirtyy suoraan voimakkaampiin, tehokkaammiksi kokemiinsa eleihin.

Eleitä, varsinkin pieniä, on vaikea huomata omasta koirastaan varsinkin takaapäin esimerkiksi lenkkeilytilanteessa. Eleet voivat olla kestoltaan lyhytaikaisia ja siksikin jäädä huomaamatta.

Mikäli englannin kieli taipuu, kannattaa tutustua Bristolin yliopiston sivuihin koiran elekielestä.

Pelkoaggressio

Koiran pelko voi ajaa sen käyttäytymään aggressiivisesti. Tällöin puhutaan pelkoaggressiosta. Siinäkin on eriasteisia toimintoja, kuten lievemmistä voimakkaampiin: jähmettyminen/jännittyminen, muriseminen, kuonolla tönäisy, uhkaava haukku, hampaiden näyttäminen ja valehyökkäys eli hyökkäys ilman tarkoitusta purra sekä pureminen.

Toimintoja voi myös esiintyä yhdessä, ja aggressio voi olla myös voimakkaampaa ilman näykkäisemisestä nopean näykkäisyn kautta pahempiin puremiin ja lopulta toistuviin puremiin ja/tai ravistukseen.

Heti, jos huomaa omalla koirallaan edes pieniä eleitä pelkoaggressiosta, tilanne tulisi katkaista ja poistua tilanteesta, jottei koira koe ikinä tarvetta edetä voimakkaampiin eleisiin. Kun ihminen reagoi jo koiran pieniin eleisiin, koira oppii tulevansa niillä kuulluksi. Tällöin sen ei tarvitse siirtyä isompiin eleisiin. Käytännössä: kun huomaat koirallasi aiemmin lueteltuja pieniä eleitä pelosta, kuten jähmettymistä, mulkoilua tai kirsun/huulten nuolemista, keskeytä toiminta. Pitäkää tauko ja mieti, mikä koiraa ahdistaa tai pelottaa. Helpottakaa tilannetta, jottei koiralle tule uudelleen niin epämiellyttävä olo.

Pelon voimakkuus ja sen arviointi

Koiran pelon voimakkuudesta kertovat aiemmin mainittujen eleiden voimakkuus huomioiden koiran käyttämät eleet – myös esimerkiksi jäätymisellä on eri asteita eli itsessään jäätyminen yksin ei ole merkki tietyn asteisesta pelosta. 

Koiran pelkoa arvioitaessa kannattaa miettiä, miten paljon pelko haittaa koiraa ja miten usein se toistuu. Ohimenevät tilanteet, joissa koira hetkellisesti ilmentää lieviä rauhoittavia ja pelosta kertovia eleitä, eivät todennäköisesti haittaa koiran arkea.

Esimerkiksi, jos koira silloin tällöin vieraan koiran nähdessään nuolee huuliaan, se tuskin kuormittaa erityisemmin koiraa eikä ole todennäköisesti vakava pelkotila. Syystä tai toisesta se sillä hetkellä kokee juuri sen toisen koiran uhkana ja pelkoreaktio ilmenee.

Lue tarkemmin koiran stressistä ja sen tunnistamisesta

Koiran pelko ja stressi

Stressi ja pelko liittyvät läheisesti toisiinsa – kuten aiemmin on jo mainittu, pelko aiheuttaa negatiivista stressiä. Stressin on tarkoitus varmistaa, että selviämme hengissä tilanteesta, jossa tarvitaan pakenemista tai taistelua. Stressi saa aikaan kehossa reaktioita, joiden ansiosta suoriudumme hetkellisesti normaalia paremmin.

Kun omistaja kykenee havaitsemaan koiransa stressin merkkejä, hänen on helpompi havaita myös koiransa pelko ja auttaa koiraa selviytymään pelosta.

Miten voi ehkäistä koiran pelkäämistä ja pelkojen syntyä?

Ensimmäinen asia, minkä voit tehdä ehkäistäksesi koiran pelkoa on hankkia koira vastuulliselta kasvattajalta yhdistelmästä, jonka vanhemmat ovat avoimia ja rohkeita yksilöitä. Tapaa mieluiten molemmat pentueen vanhemmat ja sen sijaan, että kysyt ”ovatko ne arkoja/rohkeita?” kysy tarkemmin; ”jännittääkö kovia ääniä tai miten reagoi niihin, miten uutena vuotena reagoi, onko ollut ongelmia autojen/pyörien/jne jahtaamisessa, miten suhtautuu vieraisiin ihmisiin”.

Myös rotujen välillä on eroja niiden luontaisessa rohkeudessa ja siinä, miten paljon arkuus on karsinut jalostusyksilöitä pois jalostuksesta. Kiinnitä siis tähänkin huomiota miettiessäsi sopivaa koirarotua.

Pentuaikana tulee myös panostaa pennun sosiaalistamiseen ja hyvien kokemusten saamiseen – samalla varjellaan pentue huonoilta kokemuksilta. Ensikokemukset ovat kaikista tärkeimpiä pennulle, sillä niistä jää isompi muistijälki.

Miten toimia, kun koira pelkää?

Koiran pelko vaatii käsittelyä ja pelonlähteen tunnistamisen. Koiran pelon käsittely on iso kokonaisuus, johon kuuluu mm. ennakoiva ja positiivinen koulutus, pelon ja stressin tunnistaminen, palautumisen edistäminen, pelon rajojen selvittäminen sekä kouluttaminen.

Koiran tunteet ja pelon lähde

Muista, että koira ei esitä pelkäävänsä ja pelko on pelkääjälle itselleen aina todellista, vaikka pelon lähde olisikin toisten mielestä naurettava. Pelkoa ei saa poistumaan rankaisemalla pelon ilmaisemisesta. Esimerkiksi pelon takia remmiräyhäävää koiraa ei tule kieltää, sillä räyhääminen saadaan kyllä hetkellisesti ehkä loppumaan, mutta pelko jää jäljelle. 

Koira, jolla ei ole keinoa ilmaista tunteitaan, voi olla vaarallinen itselleen ja ympäristölleen. Asiaa voidaan verrata palohälyttimeen: jos palohälyttimestä poistaa paristot (kielletään koiraa murisemasta), ei varoitusta alkavasta tulipalosta tule (koira ei murise), vaan seurauksena on isompi tulipalo ja suuremmat vahingot (koira puree).

Ennakoiva ja positiivinen koulutus

Positiivisten koulutusmenetelmien käyttäminen edellyttää empatiakykyä ja rohkeutta kyseenalaistaa sosiaalinen paine, joka käskee kieltämään tai jopa kurittamaan koiraa. Pahimmassa tapauksessa rankaisua käyttämällä saadaan aikaan koira, joka alitajuisesti pelkää jatkuvasti omistajaansa ja odottaa, milloin hän seuraavan kerran rankaisee koiraa. Tällainen koira elää jatkuvan stressin ja pelon alla.

Ennakoivalla, positiivisella koulutustavalla päästään parhaaseen tulokseen pelkäävän koiran kanssa, ja koiralla on tällöin paras mahdollisuus mahdollisimman stressittömään elämään.

Akuutissa tilanteessa ota etäisyyttä pelon aiheuttajaan välittömästi. 

Koiran pelon ja stressin tunnistaminen

Kaikki alkaa pelon ja stressin tunnistamisesta. Kun tunnistat koirasi stressaantuvan tai alkavan pelätä, ota välittömästi etäisyyttä pelon aiheuttajaan. Mitä pienemmäksi stressireaktio jää, sitä helpompi koiran on palautua ja päästä asian yli.

Omistajan onkin tärkeä osata tulkita oman koiransa eleitä ja lukea koiraansa oikein. Näin pystytään ennakoimaan pelkotiloja ja jopa ehkäistä pelkojen syntyä. 

Palautumisen edistäminen

Koiran pelon kanssa toimiessa palautumiseen panostaminen on hyvin tärkeää. Jos koira on esimerkiksi lenkillä kohdannut pelottavia asioita, vaikka paljon vieraita koiria, kotona tarjotaan mielekästä tekemistä esimerkiksi aktivointipeleillä tai kivojen temppujen tekemistä.

Palauttavia toimintoja voivat olla myös lenkillä pienet spurtit tai maan haistelu. Koiralle kannattaa myös opettaa vihjesana, joka tarkoittaa, että pelottava asia on ohi: jos koira esimerkiksi pelkää autoja, voidaan sille sitten kertoa, että auto meni, ei ole tulossa uusia.

Käytännössä tämä toteutetaan niin, että koulutuksen alussa pelottavan tilanteen jälkeen, kun koira itse alkaa palautua tilanteesta eli menee esimerkiksi haistelemaan maata, sanotaan palauttava-vihje, kuten ”meni jo”. Pikkuhiljaa koira alkaa oppimaan liittämään ”meni jo”-lausahduksen siihen, että pelottava tilanne on ohi. Sitten omistaja voi jatkossa kertoa sille pelottavien tilanteiden olevan ohi ja koira pystyy alkaa nopeammin palautumaan.

Muista, että koira oppii myös toisinpäin liittämään tiettyjä käytöksiä pelottavan asian tulemiseen: omistaja kerää hihnan lyhyemmälle, omistajan ääni muuttuu kireämmäksi jännittäessä tulevaa tilannetta, namit kaivetaan esille jne. Usein nämä ovat ihmiselle tiedostamattomia vihjeitä, jotka koira kuitenkin oppii nopeastikin liittämään siihen, että kohta tapahtuu ja jännittyy valmiiksi.

Selvitä koiran pelon rajat

Akuutissa tilanteessa ota etäisyyttä pelon aiheuttajaan välittömästi.  Jatkossa on tärkeä selvittää, mikä on riittävä etäisyys pelon/stressin aiheuttajan ja koiran välillä eli missä kulkevat pelon rajat – mikä on se etäisyys, minkä rikkoutuessa koiralle tulee pakene tai taistele -reaktio. Vältetään siis tilannetta, jonka koira kokee uhkaavaksi.

Etäisyys voidaan etsiä esimerkiksi namien avulla: kun koira ei pysty syömään nameja, ollaan liian lähellä. Osa koirista on niin ahneita, että ne pystyvät pienen pelon alla syömään edelleen. Namit toimivat palkkiona eli vahvisteena koiralle, ja vain vahvistein voidaan kouluttaa.

Ota siis pakene ja taistele -reaktion käynnistävä etäisyys aina huomioon äläkä vain altista koiraa pelolle ilman aktiivista kouluttamista – pelkkä pelolle altistaminen ei ole kouluttamista.

Koiran oma hallinnan tunne

Koiralla tulee olla tilanteessa hallinnan tunne, jolloin sen kokema pelko pienenee. Hallinnan tunnetta voidaan lisätä esimerkiksi palkitsemalla koira poispäin pelottavasta asiasta.

Eli sen sijaan, että esimerkiksi vieraita ihmisiä pelkäävälle koiralle syötetään nameja vieraan ihmisen luona tai vieraan ihmisen kädestä, namit heitetäänkin koiralle maahan poispäin vieraasta ihmisestä. Näin koira saa etäisyyttä pelon lähteeseen. Kun koira lähestyy vierasta ihmistä uudelleen, palkitaan se taas heittämällä nameja kauemmas vieraasta ihmisestä.

Namien heittäminen maahan on myös toimiva tapa useissa muissa pelko-tilanteissa. Pian koira oppii, että pelottavan asian seurauksena sille tarjotaan lajinomaista työskentelyä eli haistelua ja syömistä, ja se alkaakin ennakoiden etsiä maasta nameja – maan haistelu on myös rauhoittava ele, jolla koira voi rauhoitella niin itseään kuin vastapuolta.

Namien maahan heittelyyn kannattaa yhdistää vihjesana, jolloin koiran huomion saa helpommin siirtymään namien etsimiseen pelottavissa tilanteissa.

Koulutustilanne

Koulutustilanteissa olisin erittäin tärkeää, että pystyy hallitsemaan koiran pelon aiheuttajaa, esimerkiksi toista koiraa, vierasta ihmistä tai pyöräilijää. Vain näin pystyy pitämään etäisyyden ja harjoittelun koiralle sopivana. 

Riittää, että pystyt hallitsemaan pelon aiheuttajaa edes niin, ettei se pääse tiettyä etäisyyttä teitä lähemmäs ja voitte itse hakeutua lähemmäksi – voit esimerkiksi hyödyntää koirapuistossa olevia koiria tai päiväkodin pihalla kiljuvia lapsia. Kummassakin tapauksessa pelon aiheuttajat ovat aidan takana, eivätkä pääse yllättäen tulemaan liian lähelle.

Herkän, pelokkaan tai nuoren koiran kanssa kannattaa aina pitää nameja mukana, jotta voit käyttää niitä palkkiona.

Kohdetyöskentely

Namien lisäksi koiran kouluttamisessa ja rentouttamisessa voidaan käyttää esimerkiksi kohdetyöskentelyä. Se antaa niin koiralle kuin omistajallekin muuta ajateltavaa ja tuttua ja turvallista tekemistä, jolloin syke pääsee laskemaan ja tilanne rauhoittuu. Koiralle alkaa myös syntyä uusi merkitys pelon aiheuttajalle: hauska tekeminen yhdessä omistajan kanssa eli koiralle tuotetaan positiivisia kokemuksia.

Kohdetyöskentelynä voi toimia esimerkiksi kuonokosketus käteen tai pienen koiran kanssa omistajan pohkeeseen. Kun koira pystyy innokkaana tekemään kohdetyöskentelyä tietyn etäisyyden päässä pelon aiheuttajasta, voidaan vähitellen siirtyä lähemmäs pelon aiheuttajaa – muista palkita koira poispäin pelon kohteesta!

Kouluttamisessa täytyy muistaa pitää taukoja ja antaa koiralle kunnolla aikaa palautua. Seuraa koko ajan koirasi merkkejä stressistä ja reagoi pieniin eleisiin helpottaen koulutusta esimerkiksi ottamalla etäisyyttä tai jatkamalla koulutusta myöhemmin. Etene aina koirasi ehdoilla.

Kun koira pelkää, kohdatkaa pelko yhdessä

Kun kohtaatte pelot yhdessä oikealla tavalla koirasi kanssa, luotte vahvaa luottamusta välillenne ja koira on valmiimpi kohtaamaan pelottavia asioita. Omistajan tulee aina olla koiransa tuki ja turva. Kun koira on oppinut luottamaan omistajaansa, eivät elämässä eteen tulevat yllätykset ole niin pelottavia.

Kirjoitettu yhdessä Koiruuksien Klubin kanssa

TassuAvun yhteistyökumppani, Koiruuksien Klubi, tarjoaa useita aiheeseen liittyviä nettiluentoja. Pääset esimerkiksi kuuntelemaan veloituksetta Koirien pienet eleet ja niiden valtava voima sekä Miksi koirani pelkää erilaisia paikkoja? -webinaarit.

Kirjoittaja

Tuulia Aherikko, ELL eläinlääkäri, koirakasvattaja (kennel Tuituin) ja eläintenkouluttajan ammattitutkinto -opiskelija

Lähteet

The 4 Fs of Fear Responses
The 5 F’s of Behaviour – Beyond Fight & Flight
Fear Reactions: Fight, Flight, Fret, and Freeze
Bristolin yliopisto, Bristolin eläinlääketieteellinen, Interpreting the behavioural signs

TassuAvulla pidät lemmikkisi terveys- ja harrastustiedot kätevästi kännykässäsi ja seuraat esimerkiksi koiran kipua Helsingin yliopiston kehittämän kipumittarin avulla.

Uusimmat artikkelit