Toisinaan koira kiinnostuu syömään omaa tai toisen koiran ulostetta. Tätä kutsutaan koprofagiaksi. Se, että koira syö kakkaa, ei välttämättä ole huolestuttava asia, vaikkakin se kannattaa estää.
Kakan syömisessä on riskinsä ja se voi johtaa esimerkiksi sisäloistartuntoihin, ja kukapa sitä haluaisi suukkoja kakkaa syöneeltä koiraltaan. Lue alta ulosteiden syömisen syistä, riskeistä ja mitä koprofagialle voisi tehdä.
Miksi koira syö kakkaa – syyt ja tutkimustieto
Ei täysin tiedetä, miksi jotkut koirat syövät ulostetta, mutta asiaa on yritetty selvittää useilla tutkimuksilla. Ulosteen syömisen syiksi on ehdotettu esimerkiksi:
- nälkä tai ravinteiden puute
- käytöshäiriö
- kiinnostus
- opittu tapa
- ympäristön puhdistus
- ahneus
Tieteelliset tutkimukset
Koprofagiaa eli ulosteen syömistä on havaittu esiintyvän noin 20–25 %:lla koirista. Kakan syöminen on yleisempää koirilla, jotka asuvat kodeissa, joissa on myös muita eläimiä kuin koiria. Vastaavasti näillä koirilla, jotka asuvat talouksissa, joissa on myös muita eläimiä kuin koiria, on todettu korkeampi todennäköisyys olla hyperaktiivisia.
Toisessa tutkimuksessa havaittiin myös useamman koiran talouden koirien syövän todennäköisemmin ulostetta kuin talouden ainoiden koirien. Sisäsiisteydellä tai sillä, miten helposti koira oppii sisäsiistiksi, ei ole havaittu vaikutusta siihen, syökö koira todennäköisemmin ulostetta vai ei, vaikka sitäkin joskus ehdotetaan syyksi.
Kesyyntyneillä koirilla on havaittu enemmän ulosteen syömistä kuin susilla.
Koira syö kakkaa ravinteiden puutteen vuoksi
Koirat voivat syödä ulosteitaan, jos niiden ruokavaliossa on ravinteiden puutteita. Beaver (1994) ehdotti, että koprofagia voi johtua ravinteiden puutteesta koirien ruokavaliossa.
Bosch ym. (2015) vertasivat susien ja koirien ravintoa, ja he havaitsivat, että koirien ruokavalio on yleensä enemmän jalostettu ja heikommin tasapainotettu kuin villien susien ruokavalio. He totesivat myös, että koirien ruokavalion optimointi voisi vähentää koprofagiaa ja muita käyttäytymisongelmia.
Yhdessä nämä tutkimukset viittaavat siihen, että ravinteiden puute voi olla yksi syy koprofagiaan koirilla, ja että asianmukainen ravitsemus voi auttaa vähentämään tätä käyttäytymistä. Kuitenkin esimerkiksi vuonna 2018 tehdyssä noin 1500 koiran tutkimuksessa ei havaittu ruokavalion eikä myöskään iän vaikuttavan koprofagiaan.
Jos koira syö kakkaa, kannattaa siis selvittää, onko sen ruokinta kunnossa ja imeytyykö ruoka kunnolla. Esimerkiksi haiman vajaatoiminta ja alhaiset B-vitamiinipitoisuudet voivat johtaa siihen, että koira syö ulostetta, sillä se ei ole vielä imeyttänyt kaikkia ravintoaineita.
Jos monikoirataloudessa tietyn koiran ulosteen syöminen kiinnostaa muita, kannattaa tutkituttaa tuo koira, sillä syy saattaakin löytyä siitä eikä kakansyöjästä.
Dogrisk-tutkijaryhmän johtaja ja eläinlääketieteen tohtori Anna Hielm-Björkman neuvoo kokeilemaan ulosteita syövälle koiralle raakaruokaa. Hielm-Björkmanin mukaan teollinen kuivamuona sisältää huomattavasti vähemmän mikrobeja kuin raakaruoka, ja raakaruoan lisääminen osaksi ruokavaliota voi auttaa ulostetta syövän koiran saamaan kaipaamansa mikrobit.
Taustalla voi olla käytöshäiriö
Koprofagia voi johtua myös käytöshäiriöstä, ja esimerkiksi koirat, jotka jätetään yksin pitkiksi ajoiksi tai ovat kyllästyneitä, voivat alkaa syödä ulosteitaan tai muita esineitä. Toisaalta 2018 tehdyssä tutkimuksessa ei havaittu eroja yksinolo-ongelmissa kakkaa syövillä ja ei-syövillä koirilla.
Nuoret koirat voivat kokeilunhaluisia maistella kakkaa – ihan kuten mattoa, pöydän jalkaa ja villasukkaa. Usein tapa onneksi katoaa pennun kasvaessa.
Koira syö kakkaa puhdistaakseen ympäristöään
Toiset tutkijat ovat ehdottaneet, että koirat saattavat syödä ulosteita puhdistaakseen ympäristöään. Koiraemoille on tyypillistä pitää pentualue puhtaana syömällä ulosteet.
On ehdotettu, että koiraeläimet saattavat syödä tuoreet ulosteet, jotta sisäloisten määrä niiden pesäalueella pysyisi pienenä. Jos kakat muhivat useita päiviä maassa, ehtii niissä kehittyä tartuntakykyisiä sisäloisia.
Jäänne saalistuskäyttäytymisestä
Koprofagia voi olla jäänne saalistuskäyttäytymisestä. Villieläimet, kuten sudet ja kojootit, syövät usein ulostetta. Se voi liittyä ravinnonhankintaan, sillä uloste sisältää usein sulamatonta ravintoa, kuten lihaskuituja. Lisäksi sudet voivat syödä toisten lajien ulosteita merkitäkseen reviiriään.
Työkoirilla on todettu suurempi riski kakan syömiselle. Samassa tutkimuksessa todettiin niillä olevan myös todennäköisemmin yksinolo-ongelmia sekä suurempi energiantarve.
Terrierit ja metsästyskoirarodut syövät useammin ulostetta kuin muun rotuiset. Pitbull tyyppisyys sen sijaa vähensi koprofagian todennäköisyyttä.
Ahneus
Ahneet koirat ovat useammin syömässä ulostetta. Ulostetta syövät koirat syövät usein myös esimerkiksi multaa.
Koira syö kakkaa – mahdolliset riskit
Ulosteiden syöminen tuo mukanaan riskejä. On tärkeää huomioida, että koprofagian terveysriskit voivat vaihdella riippuen koiran yksilöllisistä tekijöistä, ympäristöstä ja muista seikoista. Siksi on aina suositeltavaa ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, jos koiran koprofagia huolestuttaa. Mahdollisia riskejä on lueteltu alla.
Lääkkeiden yliannostus
Koiran syödessä lääkityksellä olevan koiran kakkaa, se voi saada lääkkeen yliannostuksen. Useat lääkeaineet, kuten tulehduskipulääkkeenä käytetty karprofeeni (kauppanimellä Rimadyl, Norocarp), erittyvät koiran elimistöstä pois ulosteen kautta.
Sisäloistartunta
Esimerkiksi giardia leviää helposti ulosteen välityksellä. Tämä riski on varsinkin silloin, jos koira syö muiden koirien ulostetta.
Tartuntataudit
Alkueläinten ja loisten lisäksi bakteeri- ja virustartunnat voivat levitä ulosteen välityksellä.
Ruuansulatushäiriöt
Koiran ruoansulatusjärjestelmä voi kärsiä, jos se syö runsaasti ulosteita, sillä se altistuu silloin bakteereille ja muille haitallisille aineille. Tämä voi johtaa esimerkiksi ripuliin, vatsakipuihin ja muihin ruoansulatushäiriöihin.
Ravintoaineiden puute
Ulosteessa ei ole koiran tarvitsemia ravintoaineita, joten pidemmän päälle runsas ulosteiden syöminen voi johtaa laihtumiseen ja jopa anemiaan.
Miten saada koira lopettamaan kakan syöminen?
Jos koira syö kakkaa, on markkinoilla valmisteita, joiden lupaillaan vähentävän ulosteen syömistä. Kuitenkin esimerkiksi Hart ym. (2018) tutkimuksessa niillä ei havaittu olevan vaikutusta koprofagiaan.
Koprofagian torjumiseksi on tärkeää tarkastella koiran ruokavaliota ja varmistaa, että se on tasapainotettu ja sisältää kaikki tarvittavat ravintoaineet. Eläinlääkärissä kannattaa sulkea pois sairaudet, jotka vaikuttavat ravintoaineiden imeytymiseen, kuten haiman vajaatoiminta, ja tarvittaessa aloitetaan lääkitys.
On myös tärkeää tarjota koiralle riittävästi liikuntaa ja aktiviteetteja, jotta se ei kyllästy ja aloita ei-toivottua käyttäytymistä.
Koprofagian torjunnassa voi auttaa myös koiran koulutus; opetetaan koiralle, miten sen halutaan toimivan. Esimerkiksi ”jätä”-käsky voi toimia keinona estää kakan syöminen. Koulutuksesta voi olla apua, mutta valitettavasti osassa tutkimuksissa on todettu, ettei koulutus välttämättä auta koiran haluun syödä kakkaa.
Tärkeää kakan syömisen estämisessä on myös huolehtia siisteydestä ja kerätä kakat pois ympäristöstä välittömästi.
Myös kuonokoppaa voi hyödyntää lenkkeillessä, jos koira yrittää syödä kaikenlaista maasta.
Vaikka koprofagia voi olla epämiellyttävää ja jopa haitallista koirille, on tärkeää muistaa, että koiran koprofagia on usein vain luonnollinen käyttäytymisreaktio, eikä se välttämättä osoita mitään vakavaa ongelmaa. Koiran omistajan on kuitenkin tärkeää olla tietoinen koprofagian riskeistä ja torjuntakeinoista, jotta koiran terveys ja hyvinvointi voidaan varmistaa.
Kirjoittaja
Tuulia Aherikko, ELL eläinlääkäri, koirakasvattaja (kennel Tuituin) ja eläintenkouluttajan ammattitutkinto -opiskelija
Lähteet
Beaver, B. V. (1994). “Feline Behavior: A Guide for Veterinarians”. Philadelphia: WB Saunders Company.
Beaver, B. V. (1994). Canine Behavior: A Guide for Veterinarians. Philadelphia: W.B. Saunders.
Bosch, G., Hagen-Plantinga, E. A., & Hendriks, W. H. (2015). Dietary nutrient profiles of wild wolves: insights for optimal dog nutrition? British Journal of Nutrition, 113(S1), S40-S54.
Derr, M. (2012). Domesticated: Evolution in a man-made world. W. W. Norton & Company.
Faure, J. M., & Sutter, N. B. (1995). Coprophagy in Leporidae: consequence of digestive specializations. Canadian Journal of Zoology, 73(4), 703-707.
Hart BL, Hart LA, Thigpen AP, Tran A, Bain MJ. The paradox of canine conspecific coprophagy. Vet Med Sci. 2018 May;4(2):106-114. doi: 10.1002/vms3.92. Epub 2018 Jan 12. PMID: 29851313; PMCID: PMC5980124.
Hartmann, E., & Houpt, K. A. (1983). Coprophagia in horses. Applied Animal Ethology, 9(1-2), 93-100
Houpt, K. A., & Smith, S. L. (1981). Coprophagy in dogs. Journal of the American Veterinary Medical Association, 179(7), 725-727.
Hutchins RG, Messenger KM, Vaden SL. Suspected carprofen toxicosis caused by coprophagia in a dog. J Am Vet Med Assoc. 2013 Sep 1;243(5):709-11. doi: 10.2460/javma.243.5.709. PMID: 23971852.
Luescher, A. U., & Luescher, U. A. (2008). Why do dogs eat what they eat?. Journal of the American Veterinary Medical Association, 232(11), 1629-1633.
Lund, J. D. (1975). Behaviour patterns and learning ability of young dogs. Acta veterinaria Scandinavica, 16(3), 319-328.
Osuga, T., Kaneko, M., & Tsujimoto, H. (2014). Coprophagy in dogs: interpretation of surveys and proposed countermeasures. The Journal of Veterinary Medical Science, 76(7), 985-991.
Sandau, C. D., & Kriebel, H. E. (2006). Coprophagia in dogs. Compendium on Continuing Education for the Practising Veterinarian, 28(5), 384-387
Seksel, K., & Lindeman, M. J. (1986). Behavioural problems in small animals. Sydney: Veterinary Continuing Education, University of Sydney.
Taylor, D. (2018). Coprophagy in dogs. Veterinary Record, 182(5), 142.
Vendramini THA, Gomes VZ, Anastacio GL, Henríquez LBF, Ochamotto VA, Rentas MF, Zafalon RVA, Perini MP, Marchi PH, Amaral AR, Brunetto MA. Evaluation of the Influence of Coprophagic Behavior on the Digestibility of Dietary Nutrients and Fecal Fermentation Products in Adult Dogs. Vet Sci. 2022 Dec 9;9(12):686. doi: 10.3390/vetsci9120686. PMID: 36548846; PMCID: PMC9783008.
Waggershauser CN, Taberlet P, Coissac E, Kortland K, Hambly C, Lambin X. Interspecific coprophagia by wild red foxes: DNA metabarcoding reveals a potentially widespread form of commensalism among animals. Ecol Evol. 2022 Jul 3;12(7):e9029. doi: 10.1002/ece3.9029. PMID: 35795356; PMCID: PMC9251403.
Wells, D. L. (2010). The domestic dog: Its evolution, behaviour and interactions with people. Cambridge University Press.
Zapata I, Lilly ML, Herron ME, Serpell JA, Alvarez CE. Genetic testing of dogs predicts problem behaviors in clinical and nonclinical samples. BMC Genomics. 2022 Feb 7;23(1):102. doi: 10.1186/s12864-022-08351-9. PMID: 35130840; PMCID: PMC8819838.
