Julkaistu

Koiran kastrointi

koiran kastrointi

Koiran kastrointi voidaan tehdä kirurgisesti tai kemiallisesti. Kastraation jälkeen uroskoira on lisääntymiskyvytön. Tässä artikkelissa kerromme myös koiran kastroinnin hyödyistä ja haitoista. Huomioi, että osassa tutkimuksissa on tutkittu tiettyjä rotuja ja osasta asioista on ristiriitaisia tutkimustuloksia eli yleistyksien tekeminen ei välttämättä ole perusteltua.

Mikä on koiran kirurginen kastrointi?

Koiran kirurginen kastrointi on uroskoirille tehtävä toimenpide, jossa koiralta poistetaan kivekset. Kastraation jälkeen koira ei kykene enää lisääntymään: testosteronin eritys vähenee huomattavasti eikä siittiöitä tuoteta. Kastrointi vaikuttaa usein enemmän uroksen käyttäytymiseen kuin steriloiminen nartun. Ennen kivesten kirurgista poistamista, kannattaa ainakin harkita kemiallisen kastroinnin kokeilemista. Koiran kirurgisen ja kemiallisen kastroinnin hyvistä ja huonoista puolista voi lukea lisää täältä.

Nukutukseen ja kirurgisiin toimenpiteisiin liittyy aina riskejä. Kastrointi on kuitenkin yksinkertainen leikkaus, josta koira yleensä toipuu nopeasti. Koiran leikkausta ei kannata ajoittaa kesälle suuremman tulehtumisriskin ja niin sanotun mätäkuukauden takia.

Mikä on koiran kemiallinen kastrointi?

Kemiallisessa kastroinnissa koiran ihon alle asetetaan implantti, josta vapautuu hormonien kaltaisia yhdisteitä, jotka estävät testosteronin tuotannon. Tämän avulla saadaan kokeiltua, millaisia vaikutuksia kirurgisella kastroinnilla olisi koiran käytökseen. Aina muutokset eivät ole halutun kaltaisia.

Kemiallisen kastraation vaikutus ei kuitenkaan ole pysyvä. Toisinaan koiran hedelmällisyys saattaa heikentyä, mutta muilta osilta uros palautuu ennen pitkää ennalleen. Kemiallinen kastrointi voi myös olla vaihtoehto silloin, kun koiraa ei haluta altistaa kirurgiselle toimenpiteelle, esimerkiksi koiran perussairauden ja anestesian riskin takia, tai kun omistajalle on tärkeää koiran ruumiillinen koskemattomuus.

Mikä on paras ikä koiran kastrointiin?

koiran kastrointi

Koiran kastroinnin parhaasta ajankohdasta ei ole yksioikoista ohjeistusta. Varhaiskastraatiolle löytyy tutkimuksia puolesta ja vastaan – asia vaatii vielä lisätutkimusta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on yleistä, että koiralta poistetaan kivekset jo kolmen kuukauden iässä. Aikaisen kastroinnin ajatellaan estävän uroskoiran sukukypsyyden tuomaa kiinnostusta narttukoiriin sekä estämään esimerkiksi agressiivisuutta, jolloin koira jää pentumaisemmaksi.

Koiran kastroinnin vaikutukset: kastraation hyötyjä

Kastrointi vaikuttaa yleensä käyttäytymiseen: parhaimmillaan yliseksuaalisuus vähenee tai loppuu ja siihen liittyvät ongelmat vähenevät tai poistuvat kokonaan. Myös aggressiivisuus voi vähentyä kastroinnin myötä. Narttuihin verrattuna urosten aggressio vähenee todennäköisemmin kastroinnin myötä. Käytökseen vaikuttaa kuitenkin suuresti myös koulutus ja muut tekijät, ja kastrointi voi myös johtaa käytösongelmiin.

Yleensä leikattu koira ei enää reagoi ainakaan yhtä voimakkaasti narttujen hajuihin. Opitut tavat, kuten merkkailu, voivat kuitenkin olla jo niin pinttyneitä, ettei kastrointi tuo niihin apua. Kastrointi voi kuitenkin tuoda apua esimerkiksi merkkailuun, karkailuun, hermostuneisuuteen, dominanssiin ja aggressioon. Tämä ei kuitenkaan ole varmaa, eikä vaikutus välttämättä ole haluttu tai suuri.

Kastrointi myös tutkitusti vähentää koirien eturauhasen ongelmia (hyvänlaatuista eturauhasen liikakasvua) ja poistaa kivessyövän riskin.

Kastrointi lisää usein ruokahalua, joka voi olla sekä hyvä että huono vaikutus. Kun uroksen kiinnostus ruokaan kasvaa, voi sen kouluttaminen ruokapalkkioilla olla helpompaa. Toisaalta se voi yrittää varastaa enemmän ruokaa ja vaikuttaa jatkuvasti nälkäiseltä.

Koiran kastroinnin vaikutukset: kastraation haittoja

Kun koiran kivekset eivät enää tuota testosteronia, näkyvät hormonitasapainon muutokset muuallakin, kuin lisääntymiskäyttäytymisessä. Kastroinnin jälkeen perusaineenvaihdunta hidastuu, koiran ruokahalu kasvaa, ylipainoa tulee helpommin, turkin laatu voi huonontua, karvanlähtö voi runsastua, ja koiralle voi tulla virtsan pidätysongelmia. Myös tiettyjen sairausten on havaittu esiintyvän enemmän kastroiduilla kuin kastroimattomilla uroksilla.

Usein uroksen aktiivisuus laskee, mutta toisaalta koirasta voi tulla leikkisämpi. Painonnousua on helppoa ehkäistä omistajan toimesta, ja eläinlääkäri Anna Hielm-Björkman neuvoo vähentämään kastroinnin jälkeen koiran ruokamäärää kolmanneksella.

Tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi kastroiduilla saksanpaimenkoirauroksilla esiintyy nivelsairauksia enemmän verrattuna ei-kastroituihin uroksiin (Hart ym. 2016). Nivelsairauksien esiintyvyys tutkimuksen koirilla oli korkeampi nuorempana (alle 1-vuotiaana) kastroiduilla. Myös kultaisillanoutajilla ja labradorinnoutajilla on havaittu kohonnut nivelsairauksien esiintyvyys kastroiduilla koirilla (Torres de la Riva ym. 2013, Hart ym. 2014). Spain ym. (2004) totesivat myös nuorena (alle 5,5kk) kastroiduilla olevan enemmän lonkkadysplasiaa kuin vanhempana (5,5kk-12kk) kastroiduilla. Heillä ei kuitenkaan ollut tutkimuksessa mukana kastroimattomia, joihin kastroituja olisi vertailtu.

Tällaisia nivelsairauksia ovat esimerkiksi lonkkadysplasia eli “lonkkavika” sekä kyynärnivelen dysplasia, joita Witsberger ym (2008) löysivät iästä ja rodusta riippumatta enemmän kastroiduilta koirilta. Pienillä roduilla vastaavaa yhteyttä nivelsairauksien ja aikaisen kastroinnin välillä ei havaittu Hartin ym. 2020 tutkimuksessa.

Nivelsairausten lisäksi syöpien esiintyvyydessä on havaittu eroja leikatuilla ja leikkaamattomilla koirilla. Esimerkiksi lymfosarkoomaa esiintyi enemmän nuorena leikatuilla koirilla kuin leikkaamattomilla. Myös mastsolukasvaimet, hemangiosarkooma, lymfosarkoomat sekä osteosarkooma ovat liitetty nuorella iällä kastroimiseen tietyillä roduilla. Esimerkiksi Torres de la Riva ym. (2013) eivät havainneet kultaisillanoutajilla eroja lymfosarkooman esiintymisessä kastroimattomilla ja yli vuoden ikäisinä kastroiduilla uroksilla, mutta alle 12 kuukauden iässä tehty kastrointi altistaa kultaisetnoutajat lymfosarkoomalle. Noin 40 000 koiran tutkimuksessa havaittiin, että kastroidut ja steriloidut koirat kuolivat useammin syöpään kuin leikkaamattomat koirat (Hoffman, Creevy ja Promislow 2013). Ehkä hieman yllättäen tutkimuksissa on todettu eturauhassyövän riskin kasvavan kastraation myötä.

Spain ym. (2004) havaitsivat nuorena (alle 5,5kk) kastroiduilla uroksilla esiintyvän enemmän aggressiota omaa perhettä kohtaan, kun taas myöhemmin kastroiduilla he havaitsivat enemmän vieraille haukkumista/murisemista ja yleisesti enemmän omistajia häiritsevää haukkumista. Koirilla, joilla ei esiinny aggressiota, kastroinnin ajankohdalla ei havaittu merkitystä haukkumiseen.

Jotta liian aikaisen kastroimisen aiheuttamia nivelsairauksia ja syöpiä voitaisiin ehkäistä, tulisi koiran kastrointi-ikä valita rodun mukaan (Hart ym. 2020). Suurimmalla osalla roduista ei Hartin ym. (2020) tutkimuksessa havaittu eroja nivelsairauksien ja syöpien esiintyvyydessä kastroiduilla ja kastroimattomilla koirilla, mutta osalla roduista riski nivelsairauksiin moninkertaistui.

Kastroidun koiran ominaishaju muuttuu ja voi olla, etteivät muut (leikkaamattomat) urokset enää tunnista leikattua koiraa urokseksi ja vastaavasti nartut eivät tunnista leikattua koiraa urokseksi, mikä voi aiheuttaa koirien välille riitoja tai pienentää riitoja.

TassuApu ja koiran terveystiedot

TassuAvun tarjoamaan lääkepäiväkirjaan voit merkitä, mikäli koirallesi tehdään kemiallinen kastraatio ja terveyspäiväkirjan avulla voit seurata, miten kastrointi vaikuttaa lemmikkisi käytökseen.

Kokeile TassuApua ilmaiseksi!

Kirjoittaja

Tuulia Aherikko, ELL eläinlääkäri, koirakasvattaja (kennel Tuituin) ja eläintenkouluttajan ammattitutkinto -opiskelija

Lähteet

Bryan JN, Keeler MR, Henry CJ, Bryan ME, Hahn AW, Caldwell CW. A population study of neutering status as a risk factor for canine prostate cancer. Prostate. 2007 Aug 1;67(11):1174-81. doi: 10.1002/pros.20590. PMID: 17516571. 

Hart B, Hart L, Thigpen A & Willits N. Long‐term health effects of neutering dogs: comparison of Labrador Retrievers with Golden Retrievers. PLoS One 2014. 9, 7. doi:10.1371/journal.pone.0102241

Hart B, Hart L, Thigpen A & Willits N. Neutering of German Shepherd Dogs: associated joint disorders, cancers and urinary incontinence. Vet Med Sci 2016. May 16;2(3):191-199

Hart B, Hart L, Thigpen A & Willits N.Assisting Decision-Making on Age of Neutering for 35 Breeds of Dogs: Associated Joint Disorders, Cancers, and Urinary Incontinence. Vet Sci July 2020 | https://doi.org/10.3389/fvets.2020.00388

Heidenberger E, Unshelm J. Changes in the behavior of dogs after castration. Tierarztl Prax 1990, Feb;18(1):69-75.

Hoffman J, Creevy K & Promislow D. Reproductive capability is associated with lifespan and cause of death in companion dogs. PLoS ONE 201, 8:e61082. doi: 10.1371/journal.pone.0061082

Spain C V, Scarlett J M, Houpt K A. Long-term risks and benefits of early-age gonadectomy in dogs. Journal of American Veterinary Medical Association 2004, 224(3): 380-387. 

Torres de la Riva G, Hart B, Farver T, Oberbauer A, McV Messam L, Willits N & Hart, L. Neutering dogs: effects on joint disorders and cancers in golden retrievers. PLoS One 2013. 8, 2. doi:10.1371/journal.pone.0055937

Witsberger T, Villamil J, Schultz L, Hahn A & Cook J. Prevalence of, and risk factors for, hip dysplasia and cranial cruciate ligament deficiency in dogs. J Am Vet Med Assoc 2008 232:1818–24. doi: 10.2460/javma.232.12.1818

TassuAvulla pidät lemmikkisi terveys- ja harrastustiedot kätevästi kännykässäsi ja seuraat esimerkiksi koiran kipua Helsingin yliopiston kehittämän kipumittarin avulla.

Uusimmat artikkelit