Julkaistu

Koiran kutina – miksi koira kutisee?

koiran kutina

Koiran kutina ja itsensä raapiminen voi johtua useista erinäisistä tekijöistä. Kutinanaiheuttajat voidaan jakaa neljään pääkategoriaan: loiset, allergiat ja atopiat, tartunnat ja tulehdukset sekä neurogeeniset eli hermoperäiset ja neoplastiset eli kasvaimiin liittyvät syyt.

Koiran kutinan ilmeneminen

Koska kutina aiheuttaa yleensä kutisevan kohdan raapimista, hankaamista pintoja vasten, nuolemista, jäystämistä tai puremista ja sen kautta ihorikkoa, on kutinan aiheuttaja syytä selvittää. Raapiminen, nuoleminen ja ihorikko altistavat koiran toissijaisille tulehduksille.

On normaalia, että koira rapsuttelee itseään silloin tällöin. Esimerkiksi pantaan tottumattomat pennut rapsuttavat usein itseään aluksi, kun ne totuttelevat pitämään kaulapantaa. Jos omistaja esimerkiksi herää yöllä siihen, että koira raapii itseään, voidaan yleensä jo puhua epänormaalin runsaasta raapimisesta.

Koira kannattaa viedä eläinlääkärin tutkittavaksi myös, jos

  • koira herää usein raapiakseen itseään tai keskeyttää leikin, syömisen tai lenkkeilyn raapiakseen itseään
  • koiran iho hilseilee voimakkaasti tai punoittaa voimakkaasti
  • koira nuolee tassujaan jatkuvasti ja tassuvälit punoittavat
  • koira raapii paljon korviaan tai niskaansa 
  • koira ravistelee paljon päätään
  • koirassa on havaittavissa kaljuja ihoalueita
  • omistajan on fyysisesti estettävä koiraa raapimasta itseään, koska se ei muuten lopeta

Koiran kutina ja ulkoloiset

Ulkoloiset elävät koiran iholla ja turkissa. Ulkoloistartuntaa kannattaa epäillä esimerkiksi silloin, jos näkee parasiittejä eli loisia koiran ihossa tai karvapeitteessä, kutina on alkanut äkillisesti, koira ei ole aiemmin kutissut tai myös perheen muut koirat tai kissat kutisevat ja jopa ihmiset kutisevat.

Jotkut ulkoloisista selviävät pitkiäkin aikoja isäntäeläimestä erillään ympäristössä. Suomessa yleisimpiä tavattuja ulkoloisia ovat täit ja väiveet, eivät niinkään lämpimämmissä maissa vaivaavat kirput. Myös hyönteiset kuten itikat ja mäkäräiset sekä sikaripunkit, hilsepunkit ja syyhypunkit voivat aiheuttaa kutinaa ja raapimista.

Täit

Täit ovat siivettömiä, kapeapäisiä, selkävatsasuunnassa litteitä hyönteisiä. Koirilla voi esiintyä koirantäitä, mutta ne ovat nykyään harvinaisia. Ne ovat isäntälajikohtaisia, eivätkä säily muutamaa päivää pidempään ympäristössä.

Tartunta tapahtuu yleensä koirien välisessä suorassa kontaktissa tai esimerkiksi turkinhoitovälineiden kautta. Täi on herkkä erilaisille ulkoloislääkkeille ja sen takia sen esiintyvyys on laskenut lähes olemattomiin alueilla, joilla koirilla käytetään rutiininomaisesti ulkoloislääkkeitä. Yleensä täitartunta on oireeton, mutta tartunta voi oireilla myös kutinalla.

Väiveet

Myös koiranväiveet ovat siivettömiä, leveä päisiä, selkävatsasuunnassa litteitä hyönteisiä, jotka ovat isäntälajikohtaisia eivätkä siksi tartu esimerkiksi kissoihin. Koirantäin tapaan koiranväive selviää ympäristössä vain muutamia päiviä ja tarttuu suorissa kontakteissa koirien välillä tai esimerkiksi saastuneiden turkinhoitovälineiden kautta.

Pohjoismaisissa rekikoirakenneleissä koiranväiveet ovat yleisin ulkoloinen, mutta muuten ne ovat suhteellisen harvinaisia. Tartunta voi oireilla kutinalla, karvanlähdöllä, ihon hilseilyllä ja levottomuudella. Koiranväive voi toimia koiranheisimadon väli-isäntänä.

Koirantäi ja -väive voidaan diagnosoida eläinlääkärissä havaitsemalla loisia ja niiden munia. Ne erottaa toisistaan sillä, että väiveellä on täitä leveämpi pää.

Kirput

Myös kirput voivat aiheuttaa koiran kutinaa, mutta varsinkin pienillä koirilla myös anemiaa. Jos koira on kirpuille allerginen, voidaan iholla havaita karvanlähtöä, punoitusta, näppyläistä ihotulehdusta ihon paksuuntumisen ja tummumisen lisäksi.

Huhti-toukokuussa yleistyvät lintu- ja oravakirput, kun taas loppukesästä kissankirput (Ctenocephalides felis) ja siilinkirput. Kissankirppujen suosima lämpötilaväli on 20–30°C ja ideaalinen ilmankosteus noin 70 %. Mikäli ilmankosteus on alle 50 %, kissankirput kuolevat ympäristössä.

Kissan-, ihmisen- ja oravankirput vaativat yleensä ulkoloishäädön sekä kodin siivoamisen, jos ne pääsevät pesiytymään koiraan tai kissaan, kuten myös harvemmin tavattava supikoirankirppu (Chaetopsylla globiceps). Kirppujen hävittäminen vaatii katkeamattoman 12 viikon mittaisen lääkityksen kirppuihin tehoavalla lääkkeellä ja kaikki talouden kissat ja koirat tulee lääkitä.

Lääkityksen lisäksi koti tulee mekaanisesti puhdistaa, sillä kirppujen munat ja toukat säilyvät pitkiä aikoja ympäristössä. Yli vuorokauden kestävä alle -1 asteen lämpötila tappaa myös kaikki kirpun kehitysmuodot. 

Linnunkirput (Ceratophyllus gallinae) ja siilinkirput sen sijaan ovat hetkellinen vaiva, eikä niiden häätöön yleensä tarvita lääkitystä. Kirput toimivat väli-isäntinä koiranheisimadolle. Suomessa koiriin tarttuvia kirppuja esiintyy vähän, mutta heti Suomenlahden eteläpuolella kirput ovat merkittävä riesa.

Korvien tai pään raapimisen taustalla voivat olla nenäpunkit tai korvapunkit. Myös hilsepunkki-, syyhypunkki– ja sikaripunkkitartunnat oireilevat usein kutinalla.

Myös lutikoiden, polttiaisten, hyttysten, paarmojen, puutiasten tai mäkäräisten puremat voivat aiheuttaa koiralle kutinaa.

Syyhypunkki eli kapi

Koiran kutina voi johtua myös syyhypunkista. Kapitartunta oireilee koiralla hyvin yksilöllisesti: toiset koirat reagoivat syyhypunkkeihin voimakkaasti, toiset voivat olla kokonaan oireettomia.

Tyypillisiä oireita ovat kutina, raapiminen ja sen aiheuttama karvanlähtö, ruvet ja sekundääriset bakteeritulehdukset. Oireet alkavat yleensä 2-8 viikon päästä tartunnasta.

Lue lisää syyhypunkin oireista ja hoidosta

Koiran kutina ja atopia eli atooppinen dermatiitti

Koiran kutina voi johtua allergioista. Yleisin koirien allergian muoto on atopia, joka on perinnöllinen kutiseva ja tulehduksellinen allerginen ihosairaus – koira on allerginen jollekin aineelle tai joillekin aineille, joita on sen elinympäristössä. Yleensä oireet alkavat koiran ollessa 0,5–3-vuotias.

Atopia on seurausta useista tekijöistä, mutta perimällä on suurin vaikutus. Atooppisilla koirilla immuunijärjestelmä ei toimi oikein ja ihon, keuhkojen ja suoliston limakalvon suojakerros on normaalia heikompi, minkä seurauksena koira altistuu helpommin ympäristön allergeeneille. 3–15 % koirapopulaatiosta sairastaa atooppista dermatiittia. 

Yleisimmät atooppisilla koirilla tavatut oireet ovat kutina ja ihon punoitus, jotka sijoittuvat yleensä korviin, silmänympäryksiin, huuliin, nivusalueelle, kainaloihin, peräpäähän sekä tassuihin. Kutina aiheuttaa yleensä raapimista ja ihon rikkoutuminen altistaa tulehduksille.

Lue lisää atopiasta ja sen oireista sekä hoidosta

Kuiva iho

Koira voi raapia itseään myös kuivan ihon takia, jota esimerkiksi talvella sisäilman lämmittäminen ja pakkanen voivat aiheuttaa. Myös liiallinen peseminen tai epäsopivat pesuaineet voivat aiheuttaa kuivaa ihoa ja sitä kautta kutinaa.

Ruoka-aineallergia 

Ruoka-aineallergia on vaikea diagnosoida, mutta sitä on syytä epäillä, kun koiralla on jatkuvia allergisia oireita. Ruoka-aineallergiaa pidetään nykyään osittain osana atopiaa. Allergialle tyypillisen korvatulehduksen lisäksi koira usein kutisee ja raapii itseään sekä nuolee tassujaan. Koiralla voi myös olla silmävuotoa, nuhaa tai ruuansulatuskanavan oireita kuten närästystä tai ripulia.

Atopia ja ruoka-aineallergia on usein vaikea erottaa toisistaan. Ruoka-aineallergiaa voidaan hoitaa välttämällä oireita aiheuttavia ruoka-aineita ja siksi on tärkeä selvittää, aiheuttaako allergisia oireita jokin/jotkin ruoka-aineet ja tämä voidaan toteuttaa eliminaatiodieetillä. Usein allergeeni on jokin proteiininlähde, kuten naudanliha tai kana.

Kontakti- eli kosketusallergia 

Kontaktiallergia on harvinainen sairaus, muttei mahdoton. Mikäli koiran allergia ei johdu ruoka-aineesta, voi kyseessä olla myös kontaktiallergia. Atopiaa esiintyy yleensä tietyissä paikoissa ja useammilla alueilla kehossa, mutta kontaktiallergia aiheuttaa yleensä paikallisia iho-oireita.

Kun kontaktiallergian aiheuttajaa lähdetään selvittämään, ensin tutkitaan, missä koiran ruumiinosassa allerginen reaktio on voimakkain.  Mikäli koiralla esimerkiksi punoittaa ja kutisee kaulanympärys, saattaa koiran kaulapannassa olla jokin allergiaa aiheuttava tekijä.

Jos allerginen reaktio on voimakkaimmillaan koiran kuonossa ja suupielissä, saattaa koiran ruokakuppi tai lelu olla oireet aiheuttava tekijä. Kun allergiaa aiheuttava materiaali on löydetty, voidaan allergiaa hoitaa vaihtamalla esimerkiksi metallinen ruokakuppi muoviseen.

Tulehdukset koiran kutinan aiheuttajina

Koiran kutina voi johtua myös erilaisten bakteerien ja sienten aiheuttamista tulehduksista. 

Bakteerien aiheuttamat tulehdukset

Paikallisen ihon pinnallisen tulehduksen kuten hot spotin, karvatupen tulehduksen ja ihopoimutulehduksen taustalla on yleensä Stafylococcus pseudintermedius. Pinnalliset ja lievät ihotulehdukset voivat jäädä omistajalta aluksi huomaamatta, mutta kutina voi olla ensimmäisiä oireita, jonka omistaja huomaa. 

Sienten aiheuttamat tulehdukset

Bakteerien lisäksi erilaiset sienet voivat aiheuttaa koirilla kutisevia tulehduksia. Yleisin koirien ja kissojen ihon sieni-infektioiden aiheuttaja on dermatofyytteihin kuuluva Microsporum canis. Se tarttuu erittäin helposti ja voi tarttua myös ihmiseen.

Sieni-infektiolle tyypillisiä oireita ovat katkeilleet karvat, karvattomat alueet, ruvet, mahdollinen kutina, ihon hilseily, pyöreät ihovauriot sekä ihon punoitus. Kissat voivat olla oireettomia, mikä mahdollistaa tartunnan omistajan tietämättä ja omistaja saattaa huomata taloudessaan olevan sientä vasta, kun heikompi yksilö eli esimerkiksi perheeseen hankittu koiranpentu alkaa oireilemaan.

Sienet tarttuvat suoraan eläimeltä toiselle ja välillisesti eli esimerkiksi hoitotarvikkeiden välityksellä. Sienien itiöt säilyvät ympäristössä vuosia ja tartunnasta onkin erittäin työlästä päästä eroon. Täytyy hoitaa potilas, perheen muut lemmikit sekä mahdollisesti ihmiset ja ympäristö on siivottava usein.

Eläinlääkäri määrää hoitoon sopivat aineet ja lääkkeet, ja mikäli ihmiset oireilevat, on heidän syytä hakeutua lääkäriin saadakseen sopivat lääkkeet itselleen. Ihovaurioiden laajuudesta riippuen koiraa hoidetaan paikallisesti ja/tai systeemisesti ja ympäristön siivoamisessa käytetään sienten tuhoamiseen sopivia aineita kuten klooriheksidiniä ja keinoja kuten tekstiilien pesemistä yli 60-asteessa. Koiran turkin ajeleminen lyhyeksi mahdollistaa paremman lääke-ihokontaktin, mutta voi pahentaa vaurioita. 

Malassezia pachydermatis -hiivasieni aiheuttaa koiralle ulkokorvantulehdusta sekä ihotulehdusta. Tulehdusalue voi punoittaa, kutista sekä olla karvaton ja/tai erittävä. Tyypillisesti vaurioita huomataan varvasväleissä ja ihopoimuissa. Koska infektio on pinnallinen, hoidoksi riittää yleensä paikallinen hoito. Eläinlääkäriltä saa hoitoon sopivat valmisteet. 

Myös inflammatoriset sairaudet, kuten pemfigus foliaceus voi aiheuttaa kutinaa rupivaiheessa.

Koiran kutinan neurogeeniset ja neoplastiset syyt

Myös tietyt neurogeeniset eli hermoperäiset syyt ja sairaudet kuten chiari/syringomyelia (Kennelliitto) voivat aiheuttaa koiran kutinaa ja raapimista.

Neoplastisia eli kasvaimiin liittyviä syitä ovat epiteliotrooppinen lymfooma sekä syöttösolukasvain eli mastsolukasvain. Syöttösolukasvaimet ovat yleisiä koirien ihokasvaimia ja ne ovat yleensä pahanlaatuisia. Kutisevien mastsolukasvainten ennuste on huonompi kuin kutisemattomien.

Koiran kutina: ehkäisevä ja tukeva hoito

Monia koitan kutinan aiheuttajia voidaan ehkäistä.

Koska esimerkiksi atopian hoito on vaikeaa ja kestää usein loppuelämän, on viisaampaa yrittää ehkäistä atopian ilmaantumista. Atopiariskiin voi vaikuttaa jo ennen pennun ostoa: valkoinen väri on atopian riskitekijä. Koirat, joilla on yli puolet turkistaan valkoista, omaavat suuremman riskin sairastua atopiaan. Jos pennun emällä on todettu atopiaa, pennulla on myös suurempi riski sairastua.

Myös tietyt koirarodut ovat alttiimpia atopialle. Lisäksi esimerkiksi synnyinkodin sekä pentukodin liiallinen siisteys lisää atopiariskiä. Maaseutu taas pienentää riskiä atopialle.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että jos jo 20 % nuoren koiran ravinnosta tarjotaan raakaruokana, se pienentää koiran riskiä sairastua sekä atopiaan että krooniseen suolistotulehdukseen merkitsevästi. Myös aikuisen koiran ravinnonmuutos muuttaa koiran elimistön niin, että se taistelee atopiaa vastaan anti-inflamatoorisesti, immunologisesti sekä antioksidanttien avulla.

Jos koira kuitenkin sairastuu, ihon hyvinvointia voi tukea kotona tarjoamalla koiralle sopivaa, laadukasta ravintoa, jossa on riittävästi eläinkunnan proteiineja, suojaravintoaineita sekä rasvaisten kalojen sekä tiettyjen kasvien omega-3 rasvahappoja. Omega-3 rasvahapot rauhoittavat tulehdusreaktioita.

Koiraa voi myös pestä hoitavalla tai kutisevalle koiralle tarkoitetulla shampoolla. Sopiva shampoo auttaa hillitsemään mikrobien kasvua iholla ja peseminen esimerkiksi poistaa allergeenejä turkista ja iholta. Koiran turkki pidetään siistinä ja takuttomana harjaamalla se tarpeeksi usein ja huolellisesti.

Kutinan lieventämisessä voidaan käyttää erilaisia lääkeaineita, joita voidaan käyttää sisäisesti tai ulkoisesti. Kortisonilla saadaan nopea vaikutus, mutta sen käyttö aiheuttaa myös haittavaikutuksia. Eläinlääkäri voi määrä koiralle esimerkiksi siklosporiinia tai oklasitinibia sisältäviä valmisteita. Myös stressitekijöiden vähentäminen voi auttaa hillitsemään koiran kutinaa – ja tietenkin allergisen koiran kohdalla kutinaa ehkäistään välttämällä allergeenejä.

Kirjoittaja

Eläinlääketieteen kandidaatti Tuulia Aherikko

Lähteet

Hemida MBM, Salin S, Vuori KA, Moore R, Anturaniemi J, Rosendahl S, Barrouin-Melo SM, Hielm-Björkman A. Puppyhood diet as a factor in the development of owner-reported allergy/atopy skin signs in adult dogs in Finland. J Vet Intern Med. 2021 Sep;35(5):2374-2383.

Hemida M, Vuori KA, Moore R, Anturaniemi J, Hielm-Björkman A. Early Life Modifiable Exposures and Their Association With Owner Reported Inflammatory Bowel Disease Symptoms in Adult Dogs. Front. Vet. Sci. 2021, 8:552350.

Lehtimäki J, Sinkko H, Hielm-Björkman A, Laatikainen T, Ruokolainen L, Lohi H. Simultaneous allergic traits in dogs and their owners are associated with living environment, lifestyle and microbial exposures. Sci Rep. 2020 Dec 15;10(1):21954.

Moore R, Anturaniemi J, Velagapudi V, Nandania J, Barrouin-Melo SM, Hielm-Björkman A. Targeted Metabolomics With Ultraperformance Liquid Chromatography-Mass Spectrometry (UPLC-MS) Highlights Metabolic Differences in Healthy and Atopic Staffordshire Bull Terriers Fed Two Different Diets, A Pilot Study. Front Vet Sci. 2020 Oct 27;7:554296.

Anturaniemi J, Zaldívar-López S, Savelkoul HFJ, Elo K, Hielm-Björkman A. The Effect of Atopic Dermatitis and Diet on the Skin Transcriptome in Staffordshire Bull Terriers. Front Vet Sci. 2020 Oct 16;7:552251.

Hemida M, Vuori KA, Salin S, Moore R, Anturaniemi J, Hielm-Björkman A. Identification of modifiable pre- and postnatal dietary and environmental exposures associated with owner-reported canine atopic dermatitis in Finland using a web-based questionnaire. PLoS One. 2020 May 29;15(5):e0225675.

Anturaniemi J, Uusitalo L, Hielm-Björkman A. Environmental and phenotype-related risk factors for owner-reported allergic/atopic skin symptoms and for canine atopic dermatitis verified by veterinarian in a Finnish dog population. PLoS One. 2017 Jun 1;12(6):e0178771.

TassuAvulla pidät lemmikkisi terveys- ja harrastustiedot kätevästi kännykässäsi ja seuraat esimerkiksi koiran kipua Helsingin yliopiston kehittämän kipumittarin avulla.

Uusimmat artikkelit