Julkaistu

Koiran stressi – tunnistaminen, oireet ja hallinta

koiran stressi

Koirat ovat nykyään iso osa ihmisten yhteiskuntaa, mutta sopeutuminen siihen ei ole koirille aina itsestäänselvyys eikä helppoa. Monet asiat aiheuttavat koiralle stressiä johtaen käytösmuutoksiin ja heikentäen koiran hyvinvointia. Siksi koiran stressi on tärkeää tunnistaa, jotta siihen voi reagoida. 

Mitä stressi on?

Koiran stressi muodostuu useista pienistä tekijöistä ja lähteistä. Stressi on minkä tahansa ulkoisen tai sisäisen tekijän aiheuttama elimistön vastareaktio ja biokemiallinen epätasapaino.

Stressi auttaa selviytymään tilanteesta, jossa tarvitaan esimerkiksi nopeampia reaktioita ja parempaa havainnointikykyä. Stressitilanteessa esimerkiksi kipukynnys kasvaa, kuten myös itsevarmuus. Pitkään jatkuvana stressi kuluttaa niin koiraa kuin ihmistäkin, eikä stressaantunut koira ole oma itsensä.

Stressiä on kahdenlaista: pitkäkestoista ja lyhytkestoista.

Lyhytkestoinen stressi

Lyhytkestoinen stressi, eli niin kutsuttu hyvä stressi, parantaa suorituskykyä sympaattisen hermoston ja adrenaliinin erityksen aktivoitumisen seurauksena. Siitä palautuminen tapahtuu jo samana päivänä, päällepäin jopa muutamassa minuutissa. Lyhytkestoistoisessa stressissä stressaava asia kestää alle tunnin.

Yksinkertaisimmillaan lyhytaikainen stressi voi olla seurausta esimerkiksi urheilusuorituksesta tai isosta kolahduksesta, jonka ääntä koira säpsähtää tai jonka seurauksena koira valpastuu. Normaalisti koirat palautuvat tästä lyhyessä ajassa, mutta ääniherkälle koiralle kuormitus voi olla suurempi ja stressi kestää kauemmin. 

Pitkäkestoinen stressi

Pitkäkestoinen stressi on lamaavaa, kroonistunutta stressiä eli niin kutsuttua pahaa stressiä. Tällöin koiran kehossa tapahtuu muutoksia, joiden palautuminen vie kauan aikaa tai ei jopa onnistu ilman ulkopuolista apua.

Usein muutokset voivat tapahtua pidemmän ajan kuluessa ja stressin kertyessä. Omistaja voi huomata muutoksia esimerkiksi koiran nukkumisessa tai reaktiivisuudessa. Stressaantunut koira ei pysty rauhoittumaan yhtä hyvin ja nukkuu huonommin – aivan kuten ihminen.

Myös koiralla voi olla ”pinna kireällä” stressin seurauksena ja se reagoi asioihin kärkkäämmin. Väsymys osaltaan lisää reaktiivisuutta – väsymys on myös yksi stressin aiheuttaja.

Koiran stressi biokemiallisena reaktiona

Stressi kuvaa elimistön reaktioita sen voimavaroja kuluttaviin fyysisiin ja henkisiin rasituksiin esim. kuumuuteen, kylmyyteen tai tapaturmaan. Lyhytaikainen stressi on yleensä hyvästä – se lisää toimintakykyä, endorfiinien ja enkefaliinin määrää. Nämä vähentävät kipua ja lisäävät hyvänolon tunnetta.

Stressireaktio on hyvä esimerkki hormonaalisen ja hermostollisen säätelyn yhteistyöstä. Solutasolla stressi ilmenee entsyymiaktiivisuuden muuttumisena ja stressiproteiinien muodostumisena, jotka suojaavat solurakenteita.

Stressin aikana elimistön hermostolliset ja hormonaaliset muutokset keskittävät elimistön voimavarat energiantuotantoon ja kudosvaurioiden estämiseen.

Alussa sympaattinen hermosto toimii aktiivisesti. Tällöin suorituskyky kasvaa; syke ja verenpaine nousevat, ja verenkierto stressin alla oleviin kudoksiin kasvaa. Lisämunuaisen ydin alkaa tuottaa adrenaliinia.

Adrenaliini kiihdyttää verenkiertoa sekä nostaa veren glukoosi- ja rasvahappopitoisuutta. Aivoissa hypotalamus saa hälytysviestin. Se käynnistää hormonaalisen ketjureaktion, jonka päätteeksi lisämunuaiset kuorikerros alkaa erittää kortisolia.

Kortisolin vaikutuksesta muun muassa maksassa glykogeeniä muutetaan glukoosiksi ja muissa kudoksissa proteiineja aletaan pilkkoa ja proteiinisynteesi vähenee. Nämä lisäävät energiavarastojen käyttöönottoa.

Lisäksi kortisoli pyrkii estämään kudosvaurioita ja tulehdusreaktioita vähentämällä valkosolujen pääsyä kudoksiin, alentamalla imusolujen määrää ja estämällä kudoshormonien valmistusta. Tämän seurauksena vastustuskyky heikkenee.

Stressihormonien poistuminen elimistöstä vie 3—8 päivää. Joten, jos stressaava tilanne toistuu usein, elimistössä on jatkuvasti stressihormoneita eikä koira ehdi palautumaan välissä: koira kärsii pitkäaikaisesta stressistä.

Pitkittyneessä stressissä korkea kortisolin määrä aiheuttaa energiavarastojen kulumista loppuun. Tällöin proteiineja (lihaksia) pilkotaan, mistä seuraa laihtumista, yleiskunnon huonontumista ja psyykkeen huonontumista kuten unettomuutta ja masentuneisuutta.

Koiran stressin tunnistaminen ja oireet

Kun tiedät, miltä rento koira näyttää, tiedät myös miltä koiran stressi näyttää: stressiä on se kaikki muu kuin rento-määritelmän alle menevä. Stressistä kertovia merkkejä akuutissa tilanteessa, kuten toisen koiran kohtaamistilanteessa, ovat esimerkiksi:

  • kirsun tai huulten nuoleminen
  • katseen tai pään kääntäminen pois stressin aiheuttajan suunnasta
  • lihasten jännittyminen ja valpastunut olemus
  • pupillien laajeneminen ja karvojen pystyyn nouseminen alkaen niskasta tai takapuolen päältä ja leviten koko selkään
  • lopulta taistele tai pakene -reaktio

Usein stressi etenee yllä olevan listan alusta kohti loppua. Lisäksi koira voi esimerkiksi äännellä. Koska kaikki tapahtuu yleensä kuitenkin hyvin nopeasti, emme usein ehdi huomaamaan pienempiä merkkejä.

Muut koiran stressin oireet

Stressaantunut koira voi myös haukotella tai haistella maata, jos se yrittää lievemmin viestiä rauhoittavin elein stressistään. Rauhoittavin elein koira rauhoittelee niin itseään kuin esimerkiksi vastaantulevaa koiraa. Ravistelu antaa myös viitteitä stressistä ja siitä, että koira yrittää päästä negatiivisista tunteista eroon.

Stressaantunut koira voi myös läähättää, täristä tai kuolata. Stressaantuneesti läähättävällä koiralla kieli ei useinkaan roiku yhtä pitkällä suusta ja hengitys on tiheämpää kuin fyysisen rasituksen takia hengästyneellä ja läähättävällä koiralla. Suupielet ovat myös jännittyneet.

Jotkut koirat alkavat stressaantuneina pureskelemaan tai nuolemaan esimerkiksi tassujaan. Myös tarpeiden teko, vinkuminen, haukkuminen ja tavaroiden tuhoaminen ovat stressin oireita, joita havaitaan varsinkin yksinolon yhteydessä. Toiset koirat myös nylkyttävät esimerkiksi sohvatyynyä tai omistajan jalkaa stressin seurauksena.

Toisinaan stressaantuneelle koiralle ei maistu ruoka yhtä hyvin, mutta sen sijaa sen janontunne kasvaa ja se juo normaalia enemmän. Silmät voivat punoittaa ja vatsa oireilla esimerkiksi löysällä ulosteella.

Stressin johdosta koirasta voi tulla yliaktiivinen, se on jatkuvasti korkeassa viretilassa tai se voi nukkua normaalia enemmän. Uni ei ole yhtä levollista kuin aikaisemmin.

Koira voi olla yliherkkä tai levoton, eikä se pysty keskittymään tai kontrolloimaan käytöstään normaaliin tapaan – se käyttäytyy impulsiivisemmin ja reaktiivisemmin. Myöskin uuden oppiminen vaikeutuu tai muuttuu jopa mahdottomaksi. 

Koiran stressi voi oireilla myös esimerkiksi karvanlähtönä, kutinana tai hilseilynä. Eläinlääkärikäynneillä nähdään usein runsasta hilseilyä koirilla käynnin aiheuttaman stressin takia – hilseily alkaa hyvin nopeasti.

Pitkäaikainen stressi alentaa kehon immuunipuolustusta ja altistaa muille sairauksille. Esimerkiksi korvatulehdukset, toistuvat lihasjumit, uniongelmat ja erilaiset ruuansulatuskanavan-ongelmat, kuten närästys, voivat juontaa juurensa pitkäkestoisesta stressistä muiden tekijöiden ohella.

Koira voi alkaa hanakammin puolustamaan resurssejaan ja leikkimään vähemmän. Myös pakonomaiset toiminnot, kuten hännän jahtaaminen, voivat johtua pitkäaikaisesta stressistä. 

Koiran stressin hallinta

Yksinkertaistettuna stressiä lähdetään alentamaan vähentämällä stressiä aiheuttavia negatiivisia tekijöitä ja lisäämällä positiivisia asioita koiran elämään. Aluksi täytyy tunnistaa oman koiran stressin merkit sekä ne tekijät, jotka aiheuttavat omalle koiralle stressiä. Kipu ja terveysongelmat tulee sulkea pois tai hoitaa aivan ensimmäisinä.

Stressin sietokyky vaihtelee koirilla yksilöittäin. Siihen vaikuttavat esimerkiksi koiran perimä, persoonallisuus, ikä, kehitysvaihe ja yleinen terveys. Kaikki koirat eivät sovellu kaikkiin käyttötarkoituksiin – kuten tiettyyn harrastukseen – ja niiden tulisikin tukea koiran kokonaisvaltaista hyvinvointia. Harrastaminen tai koiran käyttö työtehtävissä ei saa aiheuttaa koiralle sen hyvinvointia haittaavaa stressiä.

Stressin hallinnan perustana on tunnistaa, mistä lähteistä stressi on perässä – lähteitä on varmasti useampia, joten vain yhden korjaaminen ei välttämättä auta. Tärkeää on myös osata tulkita koiransa elekieltä ja reagoida niihin oikein. Jatkossa on myös hyvä tiedostaa, mitkä asiat aiheuttavat koiralle stressiä ja pyrkiä välttämään tai minimoimaan ne.

Jos jokin stressinaiheuttaja kasvaa, esimerkiksi muuton tai kilpailuviikonlopun seurauksena, minimoidaan muista tekijöistä aiheutuva stressi. Esimerkiksi pennun muuttaessa uuteen kotiin, se altistuu suurelle stressille. Onkin tärkeää helpottaa muuttostressiä kaikin mahdollisin keinoin.

Tutkimustiedon perusteella omistajan kanssa leikkiminen voi vähentää koiran kokeman stressin määrää (veren kortisolipitoisuutta).

Stressin minimoiminen

Koiran stressiä voidaan minimoida monin tavoin. Tärkeää on tunnistaa stressiä tai pelkoa aiheuttava tekijä, ja ottaa siihen etäisyyttä heti. Mitä pienempi stressireaktio syntyy, sen nopeammin ja helpommin koira pääsee siitä yli.

Esimerkiksi, kun koira reagoi ääneen ja huomaa sitten, ettei mitään pahaa tapahtunut, on todennäköisesti reaktio samaan ääneen uudelleen toistettuna pienempi – koira tottuu, kun mitään pahaa ei tapahtunutkaan äänen seurauksena, jos äänen aikaansaama reaktio ei ole kovin suuri. Ääniaralle koiralle ei kuitenkaan käy niin – reaktio ennemmin kasvaa.

Näiden jatkuvien kertojen seurauksena stressiä voi kasaantua eikä pelko katoa pelonkohteelle altistamisella. Tästä on hyvänä esimerkkinä lenkkeily ja rähjäävät koirat. Jos koira syystä tai toisesta kokee toiset koirat lenkillä pelottavina tai esimerkiksi turhautuu, kun ei pääse tervehtimään kaikkia, voi se rähistä – koiralle tulee taistele tai pakene -reaktio.

Niinpä myös koulutusta hyödynnetään stressin laskemisessa: esimerkiksi ohitustilanteet opetetaan sujuviksi tai ainakin koiran mielestä siedettäviksi.

Hihnassa rähiseminen onkin yleensä stressireaktio. Kerta kerralta koira reagoi lenkillä isommin, jos se ei ole ehtinyt palautumaan edellisen koiran näkemisen aiheuttamisesta stressireaktiosta. 

Rähjäävän koiran kanssa on hyvä ottaa välimatkaa toisiin koiriin, jolloin koira ei koe tarvetta taistella tai paeta. Vasta sitten voidaan lähteä muuttamaan koiran suhtautumista vieraisiin koiriin. 

Voidaan esimerkiksi heittää nameja maahan ja koira saa keskittyä haistelemaan ja syömään niitä. Vaihtoehtoisesti voidaan esimerkiksi tehdä kohdetyöskentelyä käsikosketuksen avulla. 

Haistelu ja pureskelu ovat koiraa rauhoittavia asioita, ja koiralle positiivisia. Myös kohdetyöskentely aktivoi aivoissa eri alueita ja toimii vastapainona stressin aktivoimille kehon reaktioille. Näin voidaan pienentää syntyvää stressireaktiota ja muuttaa koiran mielentilaa.

Jatkossa tärkeää on ennakointi – ei mennä niin lähelle toisia koiria, että stressireaktio syntyy ja tarjotaan koiralle jotain muuta tekemistä. Vastaavasti etäisyyden ottaminen ja kohdetyöskentely vähentävät koiran stressiä useiden muiden stressitekijöiden kanssa – lasten, autojen, pyöräilijöiden jne.

Tarjoa lajinomaista toimintaa; virikkeet ja aktivointi

Stressin helpottamiseksi koiran elämää on hyvä virikkeellistä ja tarjota sille lajinomaista toimintaa. Nykypäivänä koirat esimerkiksi syövät vain hyvin pienen ajan päivästä. Luiden ja aktivointilelujen avulla voidaan pidentää syömiseen kuluvaa aikaa ja stimuloida aisteja. Pureskelu ja haistelu ovat rauhoittavia lajityypillisiä toimintoja.

Haistelu on koiralle hyvin lajityypillistä ja useat koirat nauttivat siitä suuresti. Pitkäkestoista haistelua voi järjestää esimerkiksi nose workin tai namien piilottamisen avulla. Tai voitte yhdistää nenätyöskentelyn rauhallisiin metsäretkiin sieniä etsimällä.

Sopivat virikkeet toimivat vastapainona stressille ja auttavat koiraa palautumaan. Muista kuitenkin, että liika on liikaa, ja liialliset tai vääränlaiset virikkeet lisäävät stressiä: jotkut koirat stressaantuvat esimerkiksi palloleikeistä ja pysyvät kiihtyneessä mielentilassa monta tuntia leikin lopettamisen jälkeen – jos ne ylipäätään pystyvät leikin lopettamaan.

Esimerkiksi juuri vauhdikkaat palloleikit nostavat usein koiran kierroksia ja luonnostaan kohottavat adrenaliinitasoja aiheuttaen siten myös stressiä. Voi olla parempi, että stressaantuneen koiran kanssa leikitään vähemmän vauhdikkaita leikkejä. Myös liiallinen aktivointi kaikkineen voi johtaa stressaantumiseen, sillä koira ikään kuin käy koko ajan ylikierroksilla eikä pysty/kerkeä rauhoittumaan.

Rauhallinen liikunta

Rauhallisen liikunnan seurauksena sympaattisen hermoston välittäjäaineet ja kortisoli poistuvat nopeammin, ja stressin haitalliset vaikutukset pienenevät.

Koira kannattaakin stressaavien tilanteiden, kuten eläinlääkärikäynnin, jälkeen viedä metsään lenkille, jolloin koira saa liikuntaa ja haistella tuoksuja. Tällaiset rauhalliset, pitkät lenkit auttavat laskemaan koiran stressitasoja.

Myös uiminen ja rauhallinen ravilenkkeily ovat hyviä liikuntamuotoja stressin lievitykseen.

Laadukas ja riittävä uni sekä lepo

Virikkeiden ja aktivoinnin lisäksi tulee myös varmistaa, että koira saa tarpeeksi laadukasta unta. Riittävä lepo auttaa kehoa palautumaan. Usein esimerkiksi uuden pennun tullessa taloon, perheen vanhempi koira ei nuku yhtä paljoa tai yhtä rauhallisesti kuin ennen pennun tuloa, jolloin myös riittämätön unensaanti on stressitekijä.

Pentu aiheuttaa monien muidenkin tekijöiden kautta vanhemmalle koiralle stressiä, kun pentu esimerkiksi kilpailee samoista resursseista. Myös esimerkiksi vauvan syntyessä perheeseen koirankin unenlaatu heikkenee ja se heräilee enemmän. 

Kaikille koirille kannattaa tarjota vähintään yksi lepopäivä viikossa, jolloin käydään vain rauhallisilla lenkeillä ja oleillaan.

Ei myöskään tule unohtaa silittämistä ja koiran rapsuttamista! Myös hieronta ja venyttely rentouttavat koiraa ja vapauttavat endorfiinejä, jotka auttavat stressin lieventämisessä.

Eläinlääkärikäyntien harjoittelu

Mikäli koira stressaa eläinlääkärikäyntejä, voidaan niitä varten harjoitella ja helpottaa koiran kokemaa stressiä. Toisaalta eläinlääkärissä kannattaa käydä varmistamassa, ettei koiralla ole kipuja, jotka aiheuttavat stressiä.

Myös stressille tyypillisiä oireita voivat aiheuttaa muut sairaudet ja toisaalta stressi saattaa olla sairauden aiheuttamaa.

Rutiinit ja ennakointi

Koirat rakastavat rutiineja ja kokevat olonsa turvallisiksi, kun ne voivat ennakoida tulevaa. Mikäli koira ei syystä tai toisesta voi ennakoida tulevaa, se kokee stressiä. Siksi koiran kanssa kannattaisikin elää mahdollisimman samanlaista arkea ja tarjota koiralle mahdollisimman hyvät mahdollisuudet ennakointiin.

Voit esimerkiksi opettaa koiralle sanat, jotka tarkoittavat kynsienleikkuuta tai sitä, että koiraan kosketaan. Myös koulutuksen tulee olla johdonmukaista ja positiivista, jolloin koira tietää, mitä siltä odotetaan eikä sille aiheudu stressiä negatiivisten koulutusmenetelmien johdosta.

Esimerkiksi Roth ym. 2016 tutkimuksessa havaittiin pienempiä kortisoli-pitoisuuksia koirilla, joita koulutettiin positiivisen vahvistamisen keinoin ja he ehdottivat positiivisen koira-omistaja-kanssakäymisen vähentävän koirien stressiä.

Mahdollisia koiran stressin aiheuttajia

On hyvin yksilöllistä, mikä aiheuttaa kullekin stressiä niin ihmisissä kuin koirissa. Yhtä lailla koirat ovat persoonia siinä missä ihmisetkin. 

Stressin aiheuttajat voidaan jakaa kuuteen isompaan kategoriaan: henkinen, fyysinen, inflammatorinen eli tulehduksellinen, immunologinen, oksidatiivinen ja toksinen sekä metabolinen eli aineenvaihdunnallinen.

  • Henkiseen stressiin kuuluvat esimerkiksi tunteet kuten pelko ja alitajunta.
  • Fyysistä stressiä sen sijaa aiheuttavat esimerkiksi kivut tai ylikunto – myös koira voi kärsiä ylikunnosta.
  • Tulehduksellista stressiä syntyy jonkin tulehduksen, kuten nivelrikon, seurauksena.
  • Immunologiseen stressiin kuuluvat immuunipuolutuksen reaktiot esimerkiksi taudinaiheuttajia vastaan sekä ruoka-ainereaktiot.
  • Oksidatiiviseen ja toksiseen stressiin kuuluvat antioksidanttienvaje sekä myrkyt.
  • Metabolisen stressin taustalla on insuliini sekä kertyvät aineenvaihdunnan tuotteet kuten laktaatti.

Stressin aiheuttajia voidaan myös jakaa sosiaalisiin ja ei-sosiaalisiin sekä hallittaviin ja hallitsemattomiin. Koiran hallitsemattomissa olevat tekijät aiheuttajat aiheuttavat voimakkaamman reaktion, esimerkiksi kiinnipitely eläinlääkärikäynnillä tai kiinniolo taluttimessa.

Koiran jalostus

Koska myös fyysiset tekijät voivat aiheuttaa stressiä, myös esimerkiksi koirajalostus vaikuttaa stressiin koiran rakenteen kautta. Mikäli koiran rakenne on sellainen, ettei se pysty esimerkiksi liikkumaan normaalisti ja kivuttomasti, kokee se stressiä.

Fyysistä stressiä ja kipua voi aiheuttaa esimerkiksi puutteelliset kulmaukset tai pitkä selkä. Näille stressitekijöille omistaja ei voi koiran hankkimisen jälkeen enää mitään – joten rotu kannattaa valita huolella ja hankkia koira vastuulliselta kasvattajalta, joka pyrkii kasvattamaan terveitä koiria.

Resursseista kilpailu

Resursseista, kuten huomiosta, vesikupeista, nukkumapaikoista ja ruuasta kilpaileminen aiheuttaa stressiä. Jos resursseja on rajallisesti, koirat usein pyrkivät suojelemaan niitä – niillä ilmenee helpommin ja enemmän resurssiaggressiivisuutta. Resurssien lisääminen voi vähentää tarvetta suojella niitä ja niiden puutteen aiheuttamaa stressiä.

Jos perheessä on useampi koira, kannattaa jokaiselle koiralle suoda myös kahdenkeskisiä hetkiä. Välillä mennäänkin lenkille ihan vain kahdestaan ja keskitytään täysin juuri siihen koiraan.

Koulutus

Jos koiraa koulutetaan kovakouraisesti tai rangaistaan fyysisesti, elää koira jatkuvassa stressitilassa – koira alitajuisesti odottaa, milloin omistaja kohdistaa siihen seuraavan kerran negatiivista huomiota. Koirien koulutuksessa tulisikin käyttää vain positiivista vahvistamista.

Myös esimerkiksi koulutuksen aikana tapahtuva turhautuminen aiheuttaa stressiä koiralle, kuten myös koulutuksen tai omistajan epäjohdonmukaisuus.

Ulos lähteminen

Ulos lähteminenkin voi olla koiralle stressin aiheuttaja. Jos koiralle avataan ovi ja se ryntää vapaana ovesta ulos omalle pihalle, luontaisestikin sympaattinen hermosto aktivoituu ja aiheutuu stressireaktio. Tällaisen koiran stressiä voi vähentää viemällä koiran hihnassa ulos ja päästämällä sen hetken päästä vapaaksi. 

Harrastus- ja kilpailutilanteet

Jos koira on aktiivisessa harrastus- tai urheilukäytössä, ylilyöntejä on vältettävä. Koira on kuitenkin aina koira eikä urheiluväline. Myös agilitykoirat tarvitsevat aikaa, jolloin ne ovat vain koiria. 

Kilpailutilanteet ja suoritukset voivat olla koiralle erittäin suurikin stressin aiheuttaja, vaikka koira vaikuttaisi pitävän esimerkiksi agilitystä. Kilpailuissa on paljon ääniä, vieraita koiria, vieraita ihmisiä ja siellä tapahtuu monia asioita samaan aikaan. Myös itse suoritus esimerkiksi agilitykentällä aiheuttaa koiralle stressiä.

Saksanpaimenkoirilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin kilpailevilla koirilla suurempia kortisoli-pitoisuuksia, mikä voisi viitata niiden korkeampiin stressitasoisin verrattuna koti- ja työkoiriin.

Mielentila

Omistajan ja ympäristön tunteet tarttuvat koiraan, joten omistajan kannattaa kiinnittää omaan mielentilaansa huomiota. Stressaantuneen omistajan koirastakin tulee stressaantunut – ja toisin päin. Tämän totesivat esimerkiksi Sundman ym. tutkimuksessaan vuonna 2021. He ehdottavat, että koirat heijastavat omistajansa stressitasoja myös pidemmällä aikavälillä kuin vain hetkellisesti.

Koira haistaa ihmisen erittämiä feromoneja, ja esimerkiksi pelkäävän ihmisen erittämät feromonit ovat samoja kuin vihaisen. Koira voi siis tulkita omistajansa pelon vihaisuudeksi, ja stressaantua siitä. Mitä herkempi koira on, sen enemmän se reagoi omistajansa tunteisiin ja käytökseen.

Myös omistajan käytös nimittäin vaikuttaa koiran kokemaan stressiin. Mikäli omistaja käyttäytyy epäjohdonmukaisesti tai koira ei ymmärrä, mitä siltä odotetaan, se stressaantuu. Koiranomistajan kannattaa opetella myös rauhoittumaan itse, jotta hän voi tukea koiran rauhoittumista. Jos omistaja itse on hyvin stressaantunut ja kiukkuinen, on epäreilua odottaa koiran rauhoittuvan.

Vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin omistajan ja koiran mielihyvähormonin (oksitosiinin) ja stressihormonin (kortisolin) pitoisuuksien liittyvän vahvasti siihen, millaista kanssa käymistä omistajan ja koiran välillä on.

Yksinolo ja liian pienet tilat

Yksinolo on myös yleinen stressin aiheuttaja: jos koira joutuu olemaan liikaa yksin tai ei ole tottunut yksinoloon, se kokee sosiaalista eristämistä ja hylkäämistä, ja niiden aiheuttamaa stressiä. 

Myös liian pieni tila aiheuttaa stressiä. Vastaavasti työpäivien ajan yksinolemaan tottunut koira stressaantuu, kun yhtäkkiä perhe jää etätöihin ja onkin kotona päivät pitkät.

Matkustaminen

Automatkustaminen aiheuttaa useille koirille stressiä. Stressin taustalla voi olla pahoinvointi, liian pieni tila, äänet, tottumattomuus, samassa tilassa matkustava toinen koira tai muut tekijät.

Levon ja rutiinien puute

Myös aiemmin esille tulleet riittämätön lepo ja uni, rutiinien puute ja muutokset arjessa aiheuttavat stressiä.

Hormonaaliset muutokset

Stressiä aiheuttavat myös hormonaaliset muutokset, kuten narttujen juoksut ja valeraskaudet sekä murrosikä.

Perustarpeiden puutteet

Perustarpeiden puutteet, esimerkiksi jano ja nälkä, lisäävät myös stressiä. Myös lämpötila vaikuttaa stressiin: liian kylmä ja kuuma lisäävät stressiä.

TassuApu auttaa koiran stressin hallinnassa

TassuAvusta löytyy monta työkalua myös koiran stressin hallintaan: esimerkiksi mieliala, aktiivisuus, treeni- ja ruokapäiväkirjat sekä terveys.

Kun pidät ”päiväkirjaa” koiran elämän tapahtumista ja aktiviteeteista, on stressin aiheuttajien tunnistaminen helpompaa. Lisäksi näiden merkintöjen avulla voidaan katsoa, miten elämän osa-alueet ovat painottuneet – onko lepoa tarpeeksi suhteessa kiihdyttäviin aktiviteetteihin ja saako koira lajityypillistä tekemistä.

Kirjaa siis esimerkiksi treenit tai aktiviteetit ylös treenipäiväkirjaan tai aktiivisuus-osioon, arvioi ja dokumentoi koiran mielialaa mieliala-työkalun avulla.

TassuAvun aktiivisuus-työkalu

Ruudunkaappaus TassuApu-palvelusta älypuhelimen näytöllä. Näkyvissä on Aktiivisuus-osion piirakkanäkymä, johon on merkitty aktiivisuustyyppejä: hihnassa, aerobinen, syvätuki, uiminen ja agility. Alla näkyy lista aktiviteeteistä tarkemmin tiedoin.

TassuAvun aktiivisuus-työkalun avulla pidät kirjaa koirasi päivittäisistä aktiviteeteista, ja seuraat koirasi yleistä aktiivisuutta. Voit myös helposti jakaa tiedot esimerkiksi koirakouluttajalle tai fysioterapeutille.

Merkinnän teko on helppoa: valitse aktiviteetti valmiista vaihtoehdoista, kirjaa ajankohta ja valitse kesto. Halutessasi voit tehdä omia merkintöjä esimerkiksi lenkin pituudesta tai vauhdista. 

Kun lisäät päivän aikana tapahtuneet aktiviteetit ja niiden keston, saat jakauman eri aktiviteettien välillä. Voit verrata, miten esimerkiksi hihnassa ja vapaana lenkkeilyt suhteutuvat tai kuinka paljon treenaamisesta on voimatreeniä ja kuinka paljon liikkuvuustreeniä.

Treenipäiväkirjamerkinnät lisätään aktiviteetteihin automaattisesti.

Kirjoittaja

Tuulia Aherikko, ELL eläinlääkäri, koirakasvattaja (kennel Tuituin) ja eläintenkouluttajan ammattitutkinto -opiskelija

LÄHTEET
-Petersson M, Uvnäs-Moberg K, Nilsson A, Gustafson LL, Hydbring-Sandberg E, Handlin L. Oxytocin and Cortisol Levels in Dog Owners and Their Dogs Are Associated with Behavioral Patterns: An Exploratory Study. Front Psychol. 2017 Oct 13;8:1796. doi: 10.3389/fpsyg.2017.01796. PMID: 29081760; PMCID: PMC5645535.
– Roth, L., Faresjö, Å., Theodorsson, E. et al. Hair cortisol varies with season and lifestyle and relates to human interactions in German shepherd dogs. Sci Rep 6, 19631 (2016). https://doi.org/10.1038/srep19631
– Sundman, AS., Van Poucke, E., Svensson Holm, AC. et al. Long-term stress levels are synchronized in dogs and their owners. Sci Rep 9, 7391 (2019). https://doi.org/10.1038/s41598-019-43851-x
– Koiruuksien klubi “Koiran stressi” -webinaarit

Artikkeli on kirjoitettu yhteistyössä Koiruuksien Klubin kanssa.

TassuAvulla pidät lemmikkisi terveys- ja harrastustiedot kätevästi kännykässäsi ja seuraat esimerkiksi koiran kipua Helsingin yliopiston kehittämän kipumittarin avulla.

Uusimmat artikkelit