Koiran turkin hoitoon ei ole olemassa yhtä oikeaa ohjetta vaan hyviä tapoja hoitaa koiran turkkia on yhtä paljon kuin itse koiriakin. Parhaan hoitorutiinin oman koiransa turkille löytää kokeilun ja kokemuksen myötä. Kasvattajan ja rotuyhdistyksen ohjeet ja vinkit ovat hyvä lähtökohta oman koiran turkin hoidolle.
Koira kannattaa totuttaa kaikkiin hoitotoimenpiteisiin jo pentuna, jotta koiran hyvinvoinnista on helppo pitää huolta säännöllisenä osana arkea läpi koiran elämän.
Erilaiset turkit
Kansanvälinen koirajalostusliitto FCI on hyväksynyt 337 koirarotua, joista noin 320 löytyy Suomesta rekisteröityinä. FCI:n jaottelun mukaan rodut jakautuvat kymmenen roturyhmän alle. Jokaisella näistä sadoista koiraroduista on oma rotumääritelmänsä, joka kuvaa kyseisen rodun ihanneyksilön ominaisuuksia.
Samalla tavoin jokaisella rodulla tai sekarotuisella koirayksilöllä on omanlaisensa turkki, joka voi olla lyhyt, pitkä, karkea, sileä, kihara, lainehtiva tai suora. Koiran turkki voi olla kaksikerroksinen paksulla pohjavillalla tai ilman. Lisäksi turkin laatu vaihtelee yksilöllisesti myös rodun sisällä, ja turkin kunto vaihtelee esimerkiksi iän sekä ruokavalion mukaan. Erilaisia koiran turkkeja on siis lukuisia.
Erilaiset turkit ovat seurausta sekä ulkonäköön perustuvasta jalostuksesta että koiran käyttötarkoitusta tukevista ominaisuuksista. Esimerkiksi pohjoisilla roduilla paksu turkki on koiralle tarpeellinen talviaikaan. Myös esimerkiksi paimen- ja metsästyskoirat hyötyvät työskennellessään paksusta turkista, joka suojaa ihoa vaurioilta maastossa toimittaessa.
Erilaiset turkit vaativat erilaista hoitoa. Yhtä oikeaa tapaa ei ole. Tärkeintä on kuitenkin säännöllisyys sekä maalaisjärjen käyttäminen: koira pestään tarvittaessa, harjataan säännöllisesti ja ruokitaan tasapainoisesti.
Koiran turkin harjaaminen
Koiran turkki harjataan ihoa myöten ja tutkitaan sormin takkujen varalta. Takut selvitellään mieluummin kuin leikataan pois, sillä leikatun tilalle kasvava karva takkuuntuu helposti uudestaan. Korvantaukset, kainalot, nivuset ja kuono takkuuntuvat helpoiten. Mikäli koiran karva on päässyt muodostamaan huopamaisia takkulaattoja, on pahin takku kuitenkin leikattava pois. Katso videolta miten leikkaat takun turvallisesti.
Koiran turkin harjaaminen kannattaa aloittaa karvojen latvoista pehmeämmällä harjalla edetään vähitellen kohti ihoa. Jäykempi rautakampa tai karsta on toimiva väline takkujen selvittämiseen. Harjausneste auttaa pitkäkarvaisen koiran harjaamista.
Lyhytkarvaisia koiria kannattaa harjata useammin karvanlähtöaikaan, sillä harjaaminen saa karvan vaihtumaan nopeammin. Lyhytkarvaiselle koiralle harjausvälineeksi käy kumisuka tai lyhytturkkiselle koiralle tarkoitettu harja.
Älä satuta koiraa! Kun turkin harjaaminen on kivutonta, koira ei opi pelkäämään turkin hoitamista, vaan alkaa jopa nauttia siitä.
Koiran turkin trimmaus
Trimmattavien koirarotujen turkki muotoillaan saksilla, trimmauskoneella tai nyppimällä rodun ulkonäön mukaiseksi. Trimmauksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden karvan kasvaminen poistamalla kasvun lopettanut, kuollut karva. Jos kuolleita karvoja ei poisteta, ne voivat huopautua ihoa vasten laattamaisiksi takuiksi, jotka voivat hautoa koiran ihoa. Kun turkissa ei ole sekaisin vanhaa uutta karvaa, turkki on tasaisen näköinen, lämmittää koiraa paremmin eikä takkuunnu niin helposti.
Koirarotusi kasvattajalta saat parhaat ohjeet trimmaamiseen. Muista, että vaikka käyttäisit ammattitrimmaajan palveluita, totuta koira trimmaukseen kotona, jotta käynti trimmaajalla sujuu helposti. Myös takut tulee selvittää kotona ennen trimmaajalla käyntiä.
Koiran karvanlähtö
Karvanlähtöaikaan koira kannattaa harjata tavallista useammin: myös lyhytturkkinen koira on hyvä harjata ainakin kerran viikossa. Myös tiheämpi pesu edesauttaa karvan vaihtumista. Pesun tarkoituksena on puhdistaa koiran iho turkin alla. Tämän takia takut tulee selvittää aina ennen pesua, jotta vesi ja shampoo pääsevät vaikuttamaan iholla. Lue koiran karvanlähdöstä lisää täältä.
Pesu ja harjaaminen saavat aluskarvan uusiutumaan nopeammin, mikä auttaa myös kodin siisteyden ylläpitämisessä. Välineet valitaan koiran turkista riippuen. Eläintarvikeliikkeissä on hyvä valikoima erilaisia harjoja ja kampoja karvanlähtöä helpottamaan.
Koiran kesäturkki
Kannattaako koiran turkki pitää alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti tuuheana ja pitkänä myös kesällä vai trimmata koiralle kesäkarva?
Jos koira kärsii iho-ongelmista kuten atopiasta, lyhyt turkki helpottaa ihon hoitamista. Myös hot spoteja esiintyy tyypillisimmin isoilla uimisesta pitävillä koirilla, joilla on tuuhea turkki ja aluskarva. Hot spot on kostea, erittävä ihottumaläikkä, joka syntyy kosteuden, lämmön ja bakteerien muhiessa ihon ja paksun turkin välissä.
Kesäturkin leikkaaminen voi ehkäistä vesileikeistä nauttivien koirien hot spotien syntymistä. Jos ihottuma on jo päässyt syntymään, ensimmäisenä karva yleensä leikataankin ihottuma-alueelta ja sen ympäriltä. Voit lukea hot spoteista ja niiden hoidosta lisää täältä.
Kannattaa muistaa, että turkki on koiralle kuin vaatteet ihmisille: lämpimään turkkiinsa tottunut koira voi palella ilman paksua karvaa. Pitkä tai tuuhea turkki myös suojaa koiraa hyönteisten pistoilta ja puremilta. Se ei kuitenkaan auta punkkeja vastaan. Aina kuitenkaan turkin tuuheus ei liity mihinkään käytännölliseen käyttötarkoitukseen, vaan se on jalostettu ulkonäöllisistä syistä.
Kesäturkin ajelemiseen ei siis ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Mikäli turkki päätetään trimmata kesäksi, on se tehtävä huolellisesti ja hyvillä välineillä vaurioittamatta koiran ihoa. Trimmauskoneella ajaminen voi muuttaa turkin laatua tulevaisuudessa. Lisäksi pohjavillan omaavilla koirilla turkin takaisin kasvaminen kestää hyvin pitkään. Tämä voi häiritä koiran kehon lämmönsäätelyä.
Mikäli turkki ei ehdi kasvaa takaisin syksyksi, koira palelee ilmojen viiletessä, kun pohjavillaa ei ole eristeenä kylmää ilmaa vastaan. Toisin kuin ehkä voisi kuvitella, pohjavilla auttaa koiraa myös lämpimällä säällä, sillä se eristää lämpimän ilman koiran iholta.
Kirjoittaja
Tuulia Aherikko, ELL eläinlääkäri, koirakasvattaja (kennel Tuituin) ja eläintenkouluttajan ammattitutkinto -opiskelija
