Julkaistu Jätä kommentti

Koiran ulkoloiset kesällä

koiran ulkoloiset

Koiran ulkoloiset ovat yleinen vaiva kesäaikaan. Monet niistä aiheuttavat koiralle kutinaa, puremia ja muita ikäviä vaivoja, vaikka koira voi myös olla oireeton. Hoitamattomana ulkoloiset ja niiden puremat voivat aiheuttaa esimerkiksi karvanlähtöä, rupia sekä tulehduksia. Ulkoloisten hoito riippuu loisesta, vaikka yhtäläisyyksiäkin löytyy. Ulkoloisia voidaan myös ehkäistä ulkoloislääkkein.

Kirput
Täit ja väiveet
Luteet
Punkit
Syyhypunkki

Kirput

Kirput voivat aiheuttaa päänvaivaa omistajalle ja lemmikeille kutinaa. Kirput eivät ole kovin tarkkoja isännästään, vaan ne voivat vierailla useissa eri isäntälajeissa juomassa verta. Yleensä omistaja huomaa lemmikkinsä kutisevan tai itsessään puremia, tai jopa näkee sinne tänne hyppiviä pieniä ötököitä.

Kooltaan kirput ovat 1–6 mm lajista riippuen, ja vain aikuismuodot ovat loisia. Muut elämänvaiheet, jotka kattavat noin 95 % kirppupopulaatiosta, elävät ympäristössä kuten koiran tai kissan pedissä. Huhti-toukokuussa yleistyvät lintu- ja oravakirput, kun taas loppukesästä kissankirput (Ctenocephalides felis) ja siilinkirput (Arachaeopsylla erinacei).

Kissankirput ovat koirienkin yleisimpiä kirppuja maailmalla, mutta Suomessa ne ovat edelleen suhteellisen harvinaisia. Koirankirppuja ei oikeastaan meillä Suomessa tavata ollenkaan muuten kuin tuontikoirilla. Kissankirppujen suosima lämpötilaväli on 20–30°C ja ideaalinen ilmankosteus noin 70 %. Mikäli ilmankosteus on alle 50 %, kuolevat kissankirput ympäristössä. Suomalaisissa kodeissa kuiva keskusilmalämmitys ja paljaat lattiat vaikeuttavat kirppujen elämää eikä meillä siksi ole samanlaista kirppuongelmaa kuin monissa muissa maissa.

Kissan- ja oravankirput vaativat yleensä ulkoloishäädön sekä kodin siivoamisen, jos ne pääsevät pesiytymään koiraan tai kissaan, kuten myös harvemmin tavattava supikoirankirppu (Chaetopsylla globiceps). Linnunkirput (Ceratophyllus gallinae) ja siilinkirput sen sijaan ovat hetkellinen vaiva, eikä niiden häätöön yleensä tarvita lääkitystä.

Koiran täit ja väiveet

Suomessa koiran ulkoloisista täit ja väiveet ovat onneksi harvinaisia, eivätkä yleensä vaivaa kotikoiria, mutta pohjoismaisissa rekikoirakenneleissä väiveet ovat merkittävin ulkoloinen. Kissoilla ei tavata täitä ollenkaan. Rutiininomaiset pitkävaikutteiset ulkoloiskäsittelyt ovat ajaneet koirantäit ja -väiveet lähes sukupuuton partaalle, sillä ne ovat herkkiä erilaisille ulkoloiskäsittelyille.

Täit ovat siivettömiä, selkävatsasuunnassa litteitä hyönteisiä. Koirilla voi esiintyä koiran täitä, mutta ne ovat nykyään harvinaisia. Ne ovat isäntälajikohtaisia eivätkä säily muutamaa päivää pidempään ympäristössä. Tartunta tapahtuu yleensä koirien välisessä suorassa kontaktissa tai esimerkiksi turkinhoitovälineiden kautta. Yleensä täitartunta on oireeton, mutta tartunta voi oireilla myös kutinalla. Koska täit ovat herkkiä ulkoloislääkkeille, niiden esiintyvyys on lähes olematonta seuduilla, joisssa koirilla käytetään rutiininomaisia ulkoloislääkityksiä.

Myös koiran väiveet (Trichodectes canis) ovat siivettömiä, selkävatsasuunnassa litteitä hyönteisiä, jotka ovat isäntälajikohtaisia eivätkä siksi tartu esimerkiksi kissoihin. Koirantäin tapaan koiranväive selviää ympäristössä vain muutamia päiviä ja tarttuu suorissa kontakteissa koirien välillä tai esimerkiksi saastuneiden turkinhoitovälineiden kautta. Tartunta voi oireilla kutinalla, karvanlähdöllä, ihon hilseilyllä ja levottomuudella. Koiran väive voi toimia koiranheisimadon väli-isäntänä.

Koiran täi ja väive voidaan diagnosoida eläinlääkärissä havaitsemalla loisia ja niiden munia. Nuo kaksi loista erottaa toisistaan sillä, että väiveellä on täitä leveämpi pää.

Luteet

Seinäluteet (Cimex lectularius) eli lutikat ovat varsin yleisiä koiran ulkoloisia Suomessa, ja ne voivat imeä verta koirista, kissoista ja ihmisistä. Seinäluteet ovat aktiivisimmillaan juuri ennen auringonnousua, ja valoisat ajat ne piilottelevat esimerkiksi patjojen saumoissa. Ne selviävät ympäristössä ilman ruokaa useita kuukausia – jopa kaksi vuotta.

Osalle koirista, kissoista ja ihmisistä lutikoiden puremat aiheuttavat kutisevia, punaisia paukamia. Osalla ilmenee allergisia oireita ja jopa anafylaktinen shokki. Jos luteita on paljon, ja ne imevät eläimestä paljon verta, voi sille kehittyä anemia.

Luteet ovat häädettävissä tuholaismyrkyin. Niiden häätäminen vaatii huolellisen asunnon siivoamisen, ja häätö kannattaakin yleensä ulkoistaa ammattilaisille. 

Punkit

Punkit eli puutiaiset lähtevät liikkeelle, kun vuorokauden keskilämpötila kohoaa yli viiteen asteeseen. Punkkikausi alkaa noin huhtikuussa ja voi jatkua jopa marraskuuhun. Puutiainen ei kestä kuumaa ja kuivuutta, vaan viihtyy kosteammissa paikoissa. 

Koiranomistajille puutiaiset ovat tuttu näky ja niiden karkottamiseen on markkinoilla useita valmisteita. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi iholle laitettavat paikallisliuokset, pannat ja nieltävät tabletit. Kussakin vaihtoehdossa on hyviä ja huonoja puoliaan. 

Lue lisää puutiaisista

Syyhypunkki

Myös syyhypunkki (Sarcoptes scabei var. canis ja var. vulpis) voi tarttua koiraan ja aiheuttaa sille kapin. Koira voi saada kapitartunnan esimerkiksi kuolleesta supikoirasta, ketusta tai mäyrästä, tai niiden pesäkolosta. Syyhypunkit selviävät hengissä viileässä ja kosteassa jopa kolme viikkoa. Kuivassa ja kuumassa ne kuolevat kuitenkin suhteellisen nopeasti. Varsinkin luolametsästyksessä käytettävät koirat ovat riskissä saada kapitartunnan.

Kapitartunta voi olla oireeton tai aiheuttaa esimerkiksi kutinaa, raapimista ja niiden takia karvanlähtöä, rupia sekä sekundäärisiä bakteeritulehduksia. Koiralla voi olla myös nokkosrokkomaista ihottumaa. Kapin hoitamiseen käytetään reseptilääkkeitä, joita saa eläinlääkäriltä. Lisäksi koiran elinympäristö on puhdistettava.

On hyvä muistaa, että kutiseva ja rikkoutunut iho ei aina ole koiran ulkoloisten aiheuttamaa. Taustalla voi olla esimerkiksi yleisesti koirilla ja kissoilla kutinaa aiheuttavat atopia ja allergia. 

Lue lentävien hyönteisten aiheuttamista puremista täältä.

Tallenna ulkoloislääkitykset TassuApuun

TassuAvun loishäätö-osioon omistaja voi kirjata lemmikille annetut ulkoloishäädöt ja ne säilyvät siellä tallessa. TassuApu lähettää muistutuksen omistajan sähköpostiin 14 ja 7 vuorokautta ennen kuin loislääkitys tulee uusia.

Kokeile TassuApua ilmaiseksi!

Lähteet

Seppo Saari, Anu Näreaho, Sven Nikander. Elinympäristönä koira – koiran loiset ja loissairaudet. Fennovet Oy 2016.

P. Deplazez ym. Parasitology in veterinary medicine. 2. p. Wageningen Academic Publishers 2016.

tassuapu

TassuApu on lemmikkisi terveys- ja harrastuspäiväkirja. TassuAvusta löydät myös tämän artikkelin kaltaisia vinkkejä lemmikkisi hoitoon.

Esitietokysymykset eläinlääkärissä – mihin omistajan kannattaa varautua vastaamaan?

Lataa PDF-muotoinen kattava tietopaketti, jossa kerromme miten eläinlääkärikäyntiin kannattaa valmistautua, jotta lemmikkisi, sinä ja eläinlääkäri hyötyvät siitä parhaiten.
LATAA TIEDOSTO

Lähetä latauslinkki osoitteeseen:

Olen lukenut ja hyväksyn Käyttöehdot ja Tietosuojaselosteen.

Tilaa uutiskirje. Uutiskirjeessä saat tietoa uusista artikkeleista ja ominaisuuksista. Lähetämme kirjeen noin kerran kuukaudessa. Voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa.

Helsingin yliopisto eläinlääketieteellinen tiedekunta logo
Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *