Koiranäyttelyt ovat olleet tauolla useita kuukausia koronan takia, ja useiden näyttelyharrastajien ikävä näyttelykehiin on suuri. Tässä Tuulian kirjoittamassa blogikirjoituksessa pääset fiilistelemään toissavuotista koiranäyttelymatkaa Riin ja Pietan mukana. Voit myös lukea mitä kaikkea koiranäyttelyyn kannattaa ottaa mukaan. Kyseessä oli Riin ensimmäinen virallinen näyttely ja Pietan ensimmäinen koiranäyttely Suomessa.
- Mitä mukaan koiranäyttelyyn?
- Matka alkaa
- Koiranäyttelypaikalle saapuminen
- Arvosteluvuoroon valmistautuminen
- Arvostelut alkavat
- Riin arvosteluvuoro
- Reissusta jäi hyvä mieli
- Koirakehä kuntoon – näyttelykoiran treenaaminen
Mitä mukaan koiranäyttelyyn?
Koiranäyttelyyn lähtöä helpottavat ennakkoon pakatut varusteet ja muistilista, jonka avulla voi tarkistaa, että kaikki tavarat ovat mukana. Tällöin myös näyttelypaikalla on helpompi ja mukavampi toimia. Alta löydät muistilistan koiranäyttelyyn mukaan otettavista asioista:
- koira!
- passi/muu rokotustodistus
- rekisteritodistus
- näyttelynumero ja sille pidike tms.
- vettä ja vesikuppi
- nameja, namipussi, (lelut)
- näyttelyhihna
- häkki, johon tarvittaessa näkösuojaksi viltti tms
- puhdas pehmike häkin pohjalle
- mielellään vettäimevä ja ei-sähköistävä
- itselleen tuoli
- ihmisille ruokaa/juotavaa
- sään edellyttämät varusteet
- Jos koiranäyttely pidetään ulkona niin jotain, millä suojata koiran häkki ja itsensä auringon paisteelta, jos näyttelypaikalla ei ole riittävästi varjoa
- Vastaavasti vesisateen varalle kannattaa olla sateenvarjo – joka toimii muuten hyvin myös aurinkovarjona
- pyyhe
- Kannattaa myös olla mukana, jos vaikka hallissa koira läikyttää juomavettään, niin saa kuivattua sen
- Saa myös hyvin pyyhittyä myös koiran kuolajojot tai juomisroiskeet partakarvoista
- käsipaperia/nenäliinoja
- saa kuivattua mm. juoneen koiran partakarvat tai jos vaikka koiran peppuun jää kakkajälkiä
- trimmausvälineet, jos niitä tarvitsee
- ainakin harja kannattaa ottaa mukaan, koska juuri ennen kehään menemistä yleensä haluaa tehdä jonkinlaisen siistimisen koiralle, ja esimerkiksi turkkiin ulkona tarttuvat kasvinosat on helpompi harjata kuin nyppiä käsin pois
- aimo annos hyvää mieltä, koska liian tosikko ei saa olla!
Rii-riiviön ensimmäinen koiranäyttely: matka alkaa
Starttasimme aamuvarhain, ja suuntasimme kakarakoirieni ensimmäiseen viralliseen koiranäyttelyyn auto täynnä koiria ja tavaroita. Yllä näet listan mukaan pakkaamistamme tavaroista ja mitä kaikkea koiranäyttelyihin kannattaa pakata mukaan. Menomatka sujui odotetun lailla hyvin, koska koirat ovat tottuneita automatkaajia. Apukuski ja kuski saivat keskittyä patologian tenttiin kertaamiseen.
Koiranäyttelypaikalle saapuminen
Lopulta olimme perillä ja löysimme vielä autollemmekin paikan suhteellisen läheltä sisäänkäyntejä. Ei muuta, kun kamat kainaloon, kipinkapin kehien viereen, leiri pystyyn ja sitten hakemaan koirat pienelle lenkille ennen näyttelyhalliin menemistä. Vuoden vanhalle Riiviölle riitti ihania hajuja ja hieman vanhempi Pietakin kulki nenä maassa. Pääsimme kuitenkin kehien laidalle hyvin ja aloimme odottamaan vuoroamme.
Arvosteluvuoroon valmistautuminen
Treenasimme seisomista ja juoksemista muutaman kierroksen vielä pikaisesti ennen rotumme arvostelun alkamista, mutta muuten koirat saivat levätä häkissä ja valmistautua tulevaan. Näyttelyhihnat niille jätettiin valmiiksi kaulaan, koska Rii-riiviö otti jo pienen rallattelukierroksen livahdettuaan hihnatta häkin auetessa treenaamisen yhteydessä.
Riiviö ei ihan malttanut odottaa tarpeeksi kauaa odota-käskyn alla, mutta onneksi se palasi parissa sekuntissa takaisin ruotuun. Hetken sain pelätä, että se pyörähtää jo etukäteen kehässä, mutta onneksi kakarakoiran korvat toimivat ja tänne-käsky meni perille asti.
Koiria ei näyttänyt näyttelyhallin väkipaljous haittaavan yhtään, mutta meitä ihmisiä jännitti senkin edestä. Onhan se silti aina jännittävää viedä kakarakoira ensimmäisen kerran tuollaiseen ihmis- ja koirapaljouteen.
Tällaiset isoissa halleissa järjestetyt koiranäyttelyt tuovat oman haasteensa esimerkiksi melun takia. Lisäjännitystä toi Pietan persoonallinen kampaus ja sain stressata, kuinka paljon tuomarilta tulee sanomista Pietan puolikaljusta päästä ja kaljusta naamasta – Pieta on kissojemme kanssa liian hyvää pataa ja ne pesevät toisiaan kilpaa, jonka seurauksena Pietan pää näyttää lähinnä kynityltä kanalta.
Arvostelut alkavat koiranäyttelyssä
Espanjanvesikoirien arvostelu alkoi, urokset arvosteltiin ensin ja sittenhän oli meidän junnunarttu Riiviön vuoro. Nakit taskuun, numerolapun tarkistus, koira ulos häkistä, nopea karvojen ojennukseen laittaminen ja pikapikaa kehään.
Riin arvosteluvuoro
Junioriluokan narttuja oli viisi ja me olimme niistä yksittäisarvosteluvuorossa viimeisenä. Riitä jaksoi kiinnostaa seisominen onneksi yhteisen arvosteluajan, mutta sitten se ehdotteli jo, josko tehtäisiin muuta kuin vain näytettäisiin kauniilta: ”Osaisin mennä maahan ja vaikka mitä!”. Nyt eivät kuitenkaan temput kelvanneet, vaan Riiviö joutui ihan rauhassa odottelemaan omaa vuoroaan. Vihdoin se koitti ja sitten mentiin.
Tuomari ei ollut yhtään pelottava, ja Rii antoi mielellään kopeloida itseään ja ihailla hampaitaan. Liikkeitä esitellessä Rii päätti hieman esitellä myös riiviöpuoltaan muutamilla juoksuaskeleilla, mutta olen silti ehdottoman tyytyväinen sen käytökseen kehässä.
Riistä sai olla ylpeämpi kuin Pietasta, joka ajatteli auttaa talkooporukkaa ja siivota kaikki kehän namit ja roskat suuhunsa. No, jatkossa emme enää treenaa Pietan kanssa eteenpäin suuntautumista heittelemällä sille nameja maahan – siitä tuo käytös lienee alkunsa saaneen. Ja minun pitää muistaa ruokkia se ennen kehään menemistä!
Koiranäyttelyreissusta jäi hyvä mieli
Kehistä poistuimme tyytyväisinä ja kokemusta rikkaampina, vaikkei uusia ruusukkeita saatukaan koristamaan seinäämme. Koiranäyttelyssä koirat saivat kuitenkin näköisensä arvostelut – Pietan persoonallisesta kampauksestakin tuli kuin tulikin hieman sanomista. Kehien jälkeen pyörähdimme vähän shoppailemassa ja sitten koitti kotimatka.
Seuraavana päivänä teimme saman rumban uudelleen sillä erotuksella, että kehään meni vatsansa täyteen syönyt Pieta, jonka ei sitten tarvinnut enää siivoilla muiden sotkuja kehästä.
Pienestä Riiviöstä tulee vielä oikein kelpo näyttelyeläinkin! Toivottavasti seuraavat koiranäyttelyt tarjoavat hyvän mielen lisäksi muutakin kotiinviemistä. Ennen sitä harjoittelemme kuitenkin kehäkäyttäytymistä ja esiintymistä vielä lisää.
Koira kehäkuntoon! – treenaaminen koiranäyttelyä varten
Yleensä, jos koiranäyttelyissä haluaa menestyä, koiran kanssa on syytä harjoitella kehäkäyttäytymistä etukäteen. Myös koiran kehäkunnosta on syytä huolehtia. Esimerkiksi turkinhoidon lisäksi myös lihaskunto on tärkeää. Hyvässä ryhdissä seisova koira on näyttävämpi kuin vähän sinne päin kyhjöttävä koira. Ja koska näyttelyissä arvostellaan myös koiran liikkeet, on niiden syytä olla kunnossa. Kaikkea tätä voi – ja kannattaakin – treenata.
TassuAvun yhteistyökumppanin, Eläinfysioterapia Aniforman, kursseihin kuuluu Koira kehäkuntoon! -verkkokurssi, jossa kuuden viikon aikana käydään läpi eläinfysioterapeutin ohjeet näyttelykoiran fyysisen kunnon kehittämiseen ja täsmäharjoitteiden valintaan koiralle.
Kirjoittaja
Tuulia Aherikko, ELL eläinlääkäri, koirakasvattaja (kennel Tuituin) ja eläintenkouluttajan ammattitutkinto -opiskelija
