Kissan ja koiran parodontiitti eli periodontaalinen sairaus on hampaan kiinnityskudoksen tulehdus. Se on pieneläinten tavallisin sairaus. 70 %:lla kissoista ja 80 %:lla koirista on jonkinasteista parodontiittia kahden vuoden ikään mennessä. Parodontiittia esiintyy erityisesti pienillä koirilla.
Parodontiitin oireet ovat vähäisiä ja se diagnosoidaan yleensä myöhään, jolloin hoito on vaikeampaa. Ihmisillä parodontiitin on todettu olevan yhteydessä useisiin systeemisairauksiin kuten aivoinfarktiin ja osteoporoosiin.
- Parodontiitin syntyminen
- Altistavat ja suojaavat tekijät
- Oireet
- Diagnosointi
- Hoito
- TassuAvun hammaskartta
Miten parodontiitti koiralla ja kissalla syntyy?
Parodontiittia aiheuttavat patogeeniset plakkibakteerit sekä eläimen puolustuskyvyn vaste näihin plakkibakteereihin.
Puhtaan hampaan päälle alkaa kiinnittymään plakkia vuorokaudessa. Plakki koostuu muun muassa suun bakteereista, epiteelisoluista sekä syljen proteiineista ja polysakkarideista. Suun bakteerikanta alkaa muuttumaan ja plakkia kertyy yhä lisää hampaiden pinnalle.
Plakkia ei kuitenkaan kerry ainoastaan näkyvään hampaan pintaan, vaan myös ientaskuihin. Plakista muodostuu hammaskiveä, kun syljen mineraalit yhdistyvät plakkiin. Plakin kertymisen ja hammaskiven muodostumisen seurauksena ien tulehtuu.
Mikäli plakki poistetaan säännöllisesti jatkuvalla kotihoidolla sekä tarpeen vaatiessa eläinlääkärissä tehtävällä hammaskivenpoistolla, voidaan bakteerikanta palauttaa normaaliksi ja ientulehdus parantaa.
Jos ientulehdusta ei hoideta, se etenee ja mikro-organismit aiheuttavat tulehdusta myös hampaan kiinnityskudoksiin. Kiinnytyskudokset alkavat tuhoutumaan ja ikenet vetäytyvät ja ientaskut voivat syventyä. Tuho on palautumatonta, mutta pysäytettävissä. Parodontiitti voi olla eriasteista eläimen eri hampaissa.
Parodontiitille altistavia ja siltä suojaavia tekijöitä
Parodontiitti koiralla ja kissalla voi juontua erinäisistä sille altistavista tekijöistä.
Yksi isoimmista altistavista tekijöistä on koiran pieni koko: pienillä koirilla on suhteessa isommat hampaat kuin isoilla koirilla ja ne on pysyvät hankalammin puhtaina.
Lisäksi koiran ja kissan korkea ikä sekä mahdolliset hampaiston ahtautta aiheuttavat purentaviat altistavat parodontiitille.
Myös pehmeällä ruualla, ienten liikakasvulla, immuunikatotaudeilla, systeemisairauksilla ja stressillä on kissan ja koiran parodontiitille altistava vaikutus. Osittain parodontiitin syntymiseen vaikuttavat myös perinnölliset tekijät.
Tärkein keino ennaltaehkäistä parodontiittia koiralla ja kissalla on vähentää plakin ja hammaskiven muodostumista hampaan pinnoilla ja ienrajan alle.
Koirien ruokinnan parissa työskentelevä eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman kertoo, että myös ruokavaliolla voidaan vaikuttaa parodontiitin ja hammaskiven syntyyn, sillä plakkia muodostuu vain, kun suusta löytyy sokereita eli polysakkarideja.
Hielm-Björkmanin mukaan ruokavalion voi muuttaa sokerittomaksi, sillä koira ei tarvitse lainkaan ns. helppoja hiilihydraatteja (esim. maissia, viljoja, perunaa, riisiä, keitettyjä vihanneksia), mutta se tarvitsee liukenemattomia hiilihydraatteja eli kuitua (esim. pieniä määriä raakoja vihanneksia tai marjoja). Sekä raa’at luut että muut kovat pureskeluun tarkoitetut lelut ovat myös tutkimuksissa osoittautuneet paradontiitilta suojaaviksi tekijöiksi.
Parodontiitti koiralla ja kissalla – oireet
Parodontiittia sairastava lemmikki on yleensä oireeton tai oireet ovat epämääräisiä. Koira tai kissa voi olla väsyneempi, leikkiä vähemmän, välttää tiettyjä puruleluja tai esimerkiksi jättää luut syömättä tai syödä niitä normaalia haluttomammin.
Usein lemmikin hengitys haisee, mutta haisematon hengitys ei ole tae siitä, ettei lemmikillä ole parodontiittia. Tulehtunut ien punoittaa ja voi vuotaa verta. Jotkut eläimet raapivat suutaan ja niiden huulet voivat tulehtua.
Parodontiitti voi aiheuttaa alaleuan murtumisen, kun kudostuho heikentää leukaluuta. Parodontiitti on yhteydessä myös luutulehdukseen sekä tulehduksiin muualla elimistössä kuten sydämessä, maksassa ja munuaisissa.
Pitkälle edetessään parodontiitti voi aiheuttaa myös hammasjuuripaiseen, joka voidaan nähdä esimerkiksi silmän alapuolella olevana turvotuksena tai fistelinä.
Kissan ja koiran parodontiitin diagnosointi
Parodontiitti koiralla tai kissalla voidaan todeta eläinlääkärissä hammastarkastuksessa, johon kuuluu ientaskujen syvyyden mittaus, ienten vetäytymisen mittaus, hampaiden liikkuvuuden arviointi sekä ientulehduksen asteen arviointi.
Lisäksi eläinlääkäri tarkistaa, onko juurten haarautumiskohta paljastunut tai pääseekö ientaskumittari sinne. Tämän lisäksi eläimeltä tulee ottaa hammasröntgen, jossa suun ja hampaiden tilanne selviää tarkemmin.
Parodontiitti koiralla ja kissalla – hoito
Parodontiittia koiralla ja kissalla hoidetaan huolehtimalla hampaiden ja suun puhdistuksesta niin kotona kuin eläinlääkärissä. Myös ruokavaliolla voidaan vaikuttaa parodontiitin etenemiseen.
Hampaiden ja suun puhdistus
Lemmikin hampaat tulee harjata päivittäin ja lemmikki on aiheellista viedä eläinlääkärille hammaskivenpoistoon 6–12 kuukauden välein, jos sitä vielä muodostuu ruokintamuutoksen ja luun syöttämisen jälkeen.
Vain huonokuntoiset hampaat tulee poistaa ja tarvittaessa eläinlääkäri tekee ienkirurgiaa. Jos hampaita poistetaan, lemmikkiä ruokitaan pari päivää pehmeällä ruualla ja siltä otetaan näiksi päiviksi myös lelut pois.
Suuta huuhdotaan siihen sopivalla puhdistusnesteellä (esim. Hexarinse) kaksi kertaa viikossa kahden viikon ajan. Kipulääkettä annetaan 3–7 päivää, mutta antibiootille ei yleensä ole tarvetta.
Muista, että ksylitoli on koiralle myrkyllistä, joten älä käytä ksylitolia sisältäviä hampaidenhoitotuotteita koirille. Myrkyllinen annos ksylitolia koirilla on >0,1 g/kg, joka voi aiheuttaa verensokerin laskua. Maksavaurion aiheuttava myrkyllinen annos on >0,5 g/kg.
Ruokavalio
Eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman neuvoo myös muuttamaan parodontiittia sairastavan koiran ruokavaliota: koska tauti on pysäytettävissä, koiran ruoka kannattaa muuttaa täysin sokerittomaksi, jolloin se ei sisällä tärkkelyspitoisia hiilihydraatteja, vaan ainoastaan proteiineja, rasvoja ja kuitua.
Hielm-Björkmanin mukaan ruuan tulee olla tasapainotettu vitamiinien ja mineraalien osalta, mikä yleensä tarkoittaa, että kuivamuonia ei voi käyttää. Kuivamuonien rinnalle onkin viimeisten vuosien aikana nousseet kylmäkuivatut tai pakastekuivatut täysrehut.
– Kun hampaat ovat tervehtyneet, on myös tärkeää jatkaa raa’an luun syöttämistä koko loppuelämän, Hielm-Björkman kertoo.
Mikäli olet enemmän kiinnostunut ravitsemuksellisten tekijöiden ja kotihoitotuotteiden vaikutuksesta koiran suun terveyteen, löytyy esimerkiksi täältä (Helsingin yliopisto) mielenkiintoista luettavaa.
Hampaiden ja suun terveys TassuAvussa
Suun terveyden ja esimerkiksi parodontiitin hoidon tukemiseen voi käyttää TassuApua.
TassuAvusta löytyy niin kissojen kuin koirien interaktiiviset hammaskartat, joilla suun hoidon ja terveyden seuraaminen onnistuu kätevästi. Karttaan voi merkitä hammaskohtaisesti, jos hampaassa on jotain huomioitavaa, kuten parodontiitti tai ientaskujen syvyys.
Yhdistettynä mm. hoitoitoimien seuraukseen, pystyy suun tilannetta seuraamaan systemaattisesti. TassuAvusta löytyykin hoitotoimiin omat työkalut, joilla voi seurata mitä on tehty, milloin ja millaisin tuloksin.
TassuApua käyttää niin kotona kuin eläinlääkärissä tehdyn hoidon pitkäaikaiseen seurantaan ja suun terveyden tukemiseen.
Kirjoittaja
Tuulia Aherikko, ELL eläinlääkäri, koirakasvattaja (kennel Tuituin) ja eläintenkouluttajan ammattitutkinto -opiskelija
Lähteet
Asikainen, Elena. Ravitsemuksellisten tekijöiden ja kotihoitotuotteiden vaikutus koiran suun terveyteen. 2020. Helsingin Yliopisto. Lisensiaattityö.
Harvey, C.E. , Shofer, F.S. , Laster, L. : Association of age and body weight with periodontal disease in North American dogs. J Vet Dent 11(3): 94–105, 1994.
Harvey CE, Shofer FS, Laster L. Correlation of diet, other chewing activities and periodontal disease in North American client-owned dogs. J Vet Dent. 1996 Sep;13(3):101-5. PMID: 9520786.
Logan EI. Dietary influences on periodontal health in dogs and cats. Vet Clin North Am Small Anim Pract. 2006 Nov;36(6):1385-401, ix. doi: 10.1016/j.cvsm.2006.09.002. PMID: 17085242.
Whyte A, Whyte J, Monteagudo LV, García-Barrios A, Tejedor MT. Periodontal and Dental Status in Packs of Spanish Dogs. Animals (Basel). 2021 Apr 10;11(4):1082. doi: 10.3390/ani11041082. PMID: 33920208; PMCID: PMC8070025.
