Punkki on koirille yleinen riesa keväästä myöhään syksyyn. Koiran turkki ja iho tulisi käydä läpi päivittäin ja poistaa löytyneet punkit. Koiran punkkien ehkäisyyn ja karkottamiseen on olemassa useita eri tapoja, on sitten kyse luonnollisista karkotteista tai punkkimyrkyistä. Kiinnittynyt punkki voi aiheuttaa koiran borrelioosia, jonka diagnosointi ja hoito on hankalaa.
- Punkin poisto
- Punkkien karkotus
- Eläinlääkärin suositukset karkotukseen
- Luonnollisemmat karkotteet
- Koiran borrelioosi
- Koiran borrelioosin ehkäiseminen
- Koiran borrelioosin oireet ja hoito
Punkin poisto koiralta eläinlääkärin ohjeilla
Punkit eli puutiaiset (Ixodes ricinus) lähtevät liikkeelle, kun vuorokauden keskilämpötila kohoaa yli viiteen asteeseen. Punkkikausi alkaakin noin huhtikuussa ja voi jatkua jopa marraskuuhun. Joinain vuosina punkkeja on kuitenkin alkanut näkyä jo helmikuussa!
Punkki ei kestä hyvin kuumaa ja kuivuutta, vaan viihtyy kosteammissa paikoissa. Koiranomistajien pitäisi käydä koiran turkki ja iho läpi päivittäin ja poistaa löytyneet punkit.
Alta löytyvällä videolla eläinlääkäri opastaa, miten punkin poisto koiralta tehdään.
Koiran punkkien karkotus
Koiranomistajille puutiaiset ovat tuttu näky ja niiden karkottamiseen on markkinoilla useita valmisteita. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi iholle laitettavat paikallisliuokset, pannat ja nieltävät tabletit. Kussakin vaihtoehdossa on hyviä ja huonoja puolia, ja uusia valmisteita tulee markkinoille vuosittain. Osa tuotteista on reseptivapaita ja osa vaatii eläinlääkärin reseptin.
Mikäli perheessä on myös kissoja, tulee omistajan tarkistaa, ettei käytetty valmiste ole kissoille myrkyllinen – monet koirilla käytettävät punkkien karkoitus-/tappolääkkeet nimittäin voivat tappaa myös kissan. Huomioi myös, mitä punkkilääkkeen valmisteyhteenveto kertoo esimerkiksi koiran nukkumisesta sängyssä – osa nimittäin kieltää sen mahdollisten ihmisiin kohdistuvien haittavaikutusten vuoksi.
Tutkimuksissa on alettu havaita myös punkkien lääkeresistenssiä eli immuunisuutta lääkkeille. Ruskeilla koiranpunkkeilla (Rhipicephalus sanguineus), jotka ovat yleistyneet Suomessa viime vuosina, on todettu resistenssiä fiproniilille, deltametriinille ja ivermektiinille. Nämä kolme ainetta ovat yleisiä tappavina punkkilääkkeinä käytettyjä lääkeaineita.
Paikallisliuokset
Paikallisliuokset voivat toimia myös karkoittimina eli vähentää esimerkiksi koirien mukana sisälle kulkeutuvia punkkeja. Usein liuosten puutiaisia tappava teho perustuu siihen, että liuoksen myrkyt leviävät koiran verenkierron kautta ihoon tai suoraan ihon pinnalta ihon ja turkin rasvakerrokseen. Kun punkki kiinnittyy koiraan, se imee verta ja sen mukana myrkkyä, minkä seurauksena punkki kuolee.
Liuosten huono puoli on uimisen ja pesemisen mahdollinen heikentävä vaikutus, sillä pesu vähentää ihon ja turkin rasvaisuutta ja näin vähentää lääkkeen pitoisuutta. Lisäksi osa liuoksista on myrkyllisiä kissoille, joten jos perheessä on sekä kissoja että koiria, omistajan on oltava erittäin tarkkana valitessaan valmistetta. Liuokset ovat kuitenkin siitä käteviä, että allergisen reaktion saaneen koiran oloa voidaan usein helpottaa pesulla, kun taas niellyn tabletin kanssa se ei toimi.
Liuos on annosteltava oikein, jotta sen teho on toivotunlainen. Liuos ei saa mennä pelkästään karvoihin, vaan mahdollisimman suurelta osin iholle – tee siis kunnollinen jakaus turkkiin ennen lääkkeen annostelua. Annostelukohtaa ei tule kosketella ennen kuin se on täysin kuivunut. Siihen voi mennä jopa pari vuorokautta. Ainakin tänä aikana samassa sängyssä nukkumista tulisi välttää, jottei liuos leviä ihmiseen. Yleensä valmisteyhteenvedon mukaan liuoksen kuivuttua lemmikki voi taas yöpyä sängyssä, toisin kuin yleensä pantojen kanssa.
Nieltävät tabletit
Nieltävien tablettien vaikutus perustuu siihen, että niiden myrkyt menevät koiran verenkiertoon, jonka kautta sitten vertaimevä punkki altistaa myrkylle ja kuolee. Tableteilla ei ole karkottavaa vaikutusta, eivätkä ne siten torju kaikkia punkkien levittämiä tauteja. Tabletteja on saatavilla eri vaikutusajoilla. Vaikutusaika on yleensä pakkausselosteen mukaan 1 tai 3 kuukautta. Kuten aiemmin mainittu, tablettien huono puoli on se, ettei lääkeainepitoisuutta voi vähentää esimerkiksi koiraa pesemällä. Tableteilla lääkitty koira kuitenkin voi nukkua omistajan sängyssä, sillä lääkeaineet eivät siirry ihmiseen kosketuksen kautta.
Punkkipannat
Punkkipantojen teho voi perustua karkottavaan ja/tai tappavaan vaikutukseen pannasta riippuen. Tappava aine, joka vapautuu pannasta, on usein erittäin myrkyllinen myös vesistön pieneliöille, mistä syystä neuvotaan poistamaan pannat ennen kuin koira menee uimaan luonnonvesiin tai leikkimään rannalle. Kuitenkin Elancon edustajan mukaan Seresto-pannan vaikuttava aine on rasvaliukoinen, jolloin se ei liukene veteen. Näin ollen pakkausselostuksen “uiminen voi heikentää tehoa” perustuukin siihen, että pesun tai uimisen seurauksena koiran ihon rasvaisuus vähenee eikä pannan vaikuttavat aineet imeydy samalla tavalla koiraan, jolloin lääkepitoisuus koirassa pienenee.
Markkinoilla on myös luonnonmukaisempia pantoja. Osa omistajista on saanut erilaisista voimakkaasti tuoksuvista luonnonmukaisista pannoista esimerkiksi pahoja migreenikohtauksia, joten tämäkin kannattaa huomioida punkkilääkettä valitessa.
Pannoilla on huonoja puolia varsinkin monikoiratalouksissa: pannat ovat turvallisuusriski koirien leikkiessä keskenään, sillä esimerkiksi varvas voi murtua jäädyssään jumiin toisen koiran pannan takia. Pantoja ei myöskään tulisi pureskella, mutta koirien keskinäisissä leikeissä pannat voivat helposti päätyä leikkikaverin suuhun.
Pannan tulee olla napakasti koiran ihoa vasten, kuitenkin niin, että kaksi sormea mahtuu pannan ja koiran väliin. Jos panta ei ole kunnon ihokosketuksessa, lääkeainetta ei pääse liukenemaan samalla tavalla ja teho jää vajaaksi. Huomioi tämä varsinkin pitkä- ja/tai paksuturkkisten koirien kanssa.
Eläinlääkärin suositukset koiran punkkien ehkäisemiseen
Luonnollisemmat vaihtoehdot
Eläinlääketieteen tohtori ja Helsingin yliopiston dosentti Anna Hielm-Björkman on nykyään suositellut punkkien ehkäisemiseen sekä hoitoon luonnollisempia vaihtoehtoja, sillä ne ovat vaarattomia myös muulle luonnolle. Ne eivät myöskään pääse vahingoittamaan luontoa kaatopaikalle päädyttyään eivätkä aiheuta lääkeaineresistenssiä.
“Monet vannovat esimerkiksi valkosipulipannan tehoon. Luonnonpannat toimivat erittämällä hajua karkottavasti, eli punkit eivät halua tulla lähelle. Panta ei haise pahalle vaikka niin voisi ajatella. Luonnonpannat eivät myöskään tapa ketään eikä mitään” Anna tiivistää.
Tulee kuitenkin huomata, että luonnonmukaiset vaihtoehdot eivät toimi samalla tavalla kuin lääkkeelliset vaihtoehdot, jotka ovat parempi valinta silloin, kun punkkeja on alueella enemmän. Luonnonmukaisten karkotteiden tieteellinen näyttö on kyseenalainen.
Punkkimyrkky
Jos punkkeja on hyvin paljon ja tuntee tarvitsevansa rajumpia otteita, suosittelee Hielm-Björkman tablettina olevaa punkkimyrkkyä, jonka vaikutusaika on mahdollisimman pitkä. Harvempi hoito ja tablettimuoto tarkoittavat myös vähemmän luontoon päätyviä lääkejäämiä, kun pakkauksia on vähemmän eikä niihin jää lääkettä. Hielm-Björkman ei ole myöskään kuullut, että punkkimyrkkyä erittyisi koiran virtsan tai ulosteen mukana ympäristöön niin, että se olisi vaaraksi vesistön pieneliöille. Tarkemmin lääkeaineiden erittymisen voi tarkistaa kunkin valmisteen valmisteyhteenvedosta, farmakokinetiikka-kohdasta. Siellä on mainittuna myös “Ympäristövaikutukset”, mikäli valmisteella on tutkittu olevan vaikutusta esimerkiksi mehiläisiin.
Punkkimyrkyt ovat myös varsin hyvin siedetty, eikä Anna Hielm-Björkmanin mukaansa eläinlääkäreiden keskuudessa ole liikkunut kauhutarinoita siitä, miten punkkimyrkky olisi ollut vaaraksi koirille. Kuitenkin haittavaikutukset ovat mahdollisia ja niitä on tavattu myös eläinlääkärivastaanotoilla. Esimerkiksi pikkukoirat ovat joskus saaneet kutinakohtauksia heti liuoksen laiton jälkeen, kun käytössä on ollut niskaan laitettava lääke. Tällöin koiria on jouduttu pesemään lukuisia kertoja peräjälkeen, jotta vaikutus on saatu riittävän lieväksi. Useiden liuosten pakkausselostuksessa kerrotaan haittavaikutuksena mahdolliset ihoreaktiot, jotka usein helpottavat 1-2 viikossa – voit siis tarkistaa kunkin valmisteen todennäköiset haittavaikutukset niiden valmisteyhteenvedosta kohdasta “haittavaikutukset”.
Ohjenuoraksi Hielm-Björkman sanoisi, että käyttöön otetaan vain niin kova myrkky kuin on tarpeen – silloin sammakoilla, mehiläisillä ja koko luonnolla on hyvä olla tulevaisuudessakin.
Koiran borrelioosi
Punkit levittävät tauteja, kuten borrelioosia. Borrelioosin toinen nimi on Lymen tauti. Borrelioosin aiheuttaa Borrelia-suvun bakteerit, Suomessa yleensä Borrelia burgdorferi. Bakteerit siirtyvät koiraan tai ihmiseen punkin syljen mukana. Punkkeja on nyt Suomessa ennätysmäärä, sillä metsäeläimet kuten kauriit ja peurat ovat lisääntyneet valtavasti viimeisten 10 vuoden aikana. Kaikki punkit eivät kuitenkaan kanna tartuntaa. Punkit, joilla borrelia-infektio, sietävät paremmin kuivuutta, joten kuivassa selviytyviltä punkeilta on todennäköisempää saada borrelioosi.
Koiran borrelioosin ehkäiseminen
Jotta borrelioosi voi tarttua koiraan, punkin on oltava ollut kiinnittyneenä noin 24-48 tuntia. Tartunnan ehkäisemiseksi on tärkeää estää punkkeja kiinnittymästä koiraan. Koiran turkki ja iho kannattaa käydä läpi päivittäin ja poistaa löytyneet punkit.
Jos punkki on jo kiinnittynyt, voi tartuntaa ehkäistä irrottamalla kiinnittyneen punkin mahdollisimman pian. Myös punkkia irroittaessa täytyy olla nopea, sillä punkki saattaa uhattuna tyhjentää imuputkensa, ja samalla huuhdella ulos borrelioosibakteerit uhriinsa.
Koiran borrelioosin oireet
Borrelioosin oireet ovat moninaisia, diagnosointi hankalaa ja hoitaminen usein vaikeaa. Borrelioosidiagnoosi voidaan tehdä oireiden ja vasta-ainetestin perusteella. Yleensä kuitenkaan koira, jolta vasta-aineita löydetään ei oireile ollenkaan. Toisaalta saattaa löytyä vain vähäisiä määriä vasta-aineita, vaikka koiralla on hyvin tyypilliset oireet.
Borrelioosin oireita voivat olla kuume, väsymys, hermosto-oireet, apaattisuus, ruokahaluttomuus, kivuliaisuus, ontuminen ja niveljäykkyys. Yleisimmät oireet ovat nivel- ja munuaistulehdus. Niveloireissa on yleistä, että koira ontuu eri jalkaa eri päivänä. Toisinaan voi ilmetä imusolmuketulehduksia, munuaisvaurioita sekä sydänvaurioita. Oireet voivat aaltoilla ja olla hyvinkin vaihtelevia.
Koiran borrelioosin hoito
Borrelioosia voidaan yrittää hoitaa pitkällä antibioottikuurilla ja kipulääkkeillä. Kroonistunut borrelioosi voi olla vaikea parantaa, sillä se pesiytyy hermokudokseen ja aiheuttaa niin sanotun neuroborrelioosin. Tällöin keskitytään hillitsemään oireita. Valitettavasti koiraa ei voida aina hoitaa ja ainoa vaihtoehto voi joskus olla lopettaminen.
Kirjoittaja
Eläinlääketieteen kandidaatti & koirakasvattaja Tuulia Aherikko (kennel Tuituin) sekä eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman
Lähteet
Littman M, Gerber B, Goldstein R, Labato M, Lappin M, Moore G. ACVIM consensus update on Lyme borreliosis in dogs and cats. J Vet Intern Med. 2018. 32(3): s. 887-903
Seppo Saari, Anu Näreaho, Sven Nikander. Elinympäristönä koira – koiran loiset ja loissairaudet. Fennovet Oy 2016.
P. Deplazez ym. Parasitology in veterinary medicine. 2. p. Wageningen Academic Publishers 2016.
Becker S, Webster A, Doyle RL, Martins JR, Reck J, Klafke GM. Resistance to deltamethrin, fipronil and ivermectin in the brown dog tick, Rhipicephalus sanguineus sensu stricto, Latreille (Acari: Ixodidae). Ticks Tick Borne Dis. 2019 Aug;10(5):1046-1050. doi: 10.1016/j.ttbdis.2019.05.015. Epub 2019 May 31. PMID: 31175029.
Lue lisää punkeista
