Kissa tuntee kipua ja kärsii monista samoista sairauksista kuin me ihmiset. Kissa on kuitenkin mestari peittämään kipunsa ja usein kissan kipu täytyy lukea kissasta muilla tavoin.
Etenkin krooninen, hitaasti kehittyvä kipu ilmenee vain pieninä muutoksina kissan käytöksessä, mikä on vaikea havaita pitkällä aikavälillä. Kissan kuntoa onkin tärkeää seurata esimerkiksi kipumittarin avulla, jotta mahdollinen kipu huomataan ajoissa ja voidaan hoitaa.
Kissan kipumittari eli Feline Musculoskeletal Pain Index (FMPI) on yksi maailmassa laajimmin käytetyistä kissan kivun mittausmenetelmistä, jonka toimivuus on osoitettu kliinisiin tutkimuksiin perustuvalla näytöllä. Kyselymuotoista työkalua voi käyttää digitaalisesti TassuAvussa.
Mistä kissan kivun tunnistaa?
Kissat kärsivät monista samoista sairauksista ja kivuista kuin ihmiset, koirat ja muut nisäkkäät. Kissa ei mielellään näytä kipua, eikä kivusta kertovia oireita, ja kipu näkyy usein vain pieninä muutoksina käytöksessä, vaikka kyseessä olisi kovakin kipu. Kissa onkin lajihistoriansa aikana kehittynyt mestariksi peittämään kipunsa mm. suojana vihollisia vastaan.
Kissan kipu voi joissain tilanteissa näkyä myös kissan ilmeistä, kuten korvien, viiksien sekä pään asennosta, kuonon jännityksestä ja silmien siristämisestä.
Muutokset käytöksessä
Mikä tahansa muutos kissan käytöksessä voi kieliä kivusta. Esimerkiksi kissoilla yleisen rappeuttavan nivelsairauden merkit jäävät helpolla huomaamatta. Monet omistajat kokevatkin kissan kivun tunnistamisen ja kuvailun vaikeaksi. Hoitamattomana kipu voi johtaa uusiin ongelmiin, kuten kivun kroonistumiseen tai käytöksellisiin muutoksiin.
Kissan kivun havaitsemiseen tarvitaan uusia työkaluja
Jotta kissan käytöksen muutokset voisi tunnistaa ja yhdistää kivun merkeiksi, tulee kissan päivittäistä käytöstä verrata sen aiempaan käytökseen. Tätä varten niin eläinlääkärit kuin omistajat tarvitsevat uusia tapoja ja työkaluja kivun havaitsemiseen ja arviointiin. Kissan kipumittari on tutkitusti hyödyllinen apuväline kivun arviointiin.
Miten kissan kipua voi mitata?
Kissan kipua voidaan arvioida ja seurata käyttämällä kliiniseen tutkimukseen perustuvaa mittausmenetelmää.
Kissan kipumittari, Feline Musculoskeletal Pain Index eli FMPI, on yksi laajimmin käytetyistä kliinisistä mittausmenetelmistä, jonka toimivuus on osoitettu tutkimuksiin perustuvalla näytöllä.
Kivun pisteytys
Kissan kipumittari (FMPI) on kyselymuotoinen mittausmenetelmä, jolla kissan kipu pisteytetään. Kipumittarilla arvioidaan kissan liikkumiskykyä, ketteryyttä ja yleistä toimintakykyä sekä käyttäytymistä. Nämä tekijät vaihtelevat merkittävästi kivuttomien ja eriasteisista kivuista kärsivien kissojen välillä.
Kissan kipumittarin avulla voi:
- Määrittää kissan lähtötilanteen kivun seuraamiseksi
- Seurata kissan mahdollisen kivun kehitystä
- Avustaa diagnoosin ja hoitosuunnitelman muodostamista
- Arvioida kivunlievityksen ja lääkityksen sekä muun hoidon toimivuutta ja tehoa
Tutkitusti toimiva
Kissan kipumittari (FMPI) on kehitetty alunperin Yhdysvalloissa Pohjois-Carolinan yliopiston (North Carolina State University) eläinlääketieteellisen tiedekunnan toimesta. Tutkimuksissa on todettu, että FMPI on toimiva tapa arvioida ja seurata kissan kipua ja vastetta hoitoon. Kipumittari sopii niin eläinlääketieteen ammattilaisten kuin omistajien käyttöön. Lue tutkimustiedosta lisää alta.
Miksi käyttää kissan kipumittaria?
Kissa piilottaa kipunsa
Kissan kipua on vaikea diagnosoida. Osittain tämä johtuu siitä, että kissa on lajihistoriansa aikana kehittynyt peittämään kipunsa eräänlaisena suojana saalistajia ja muita vihollisia vastaan.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa on arviolta 80 miljoonaa kissaa, joista noin puolet kärsii kroonisesta ja toimintakykyä heikentävästä kivusta. Vain pieni osa näistä 40 miljoonasta kissasta on diagnosoitu ja saa tarvitsemaansa hoitoa.
Kivun merkkien tunnistaminen on vaikeaa
Monet omistajat kokevat kissan kivun tunnistamisen ja kuvailun vaikeaksi. Myös itse kivusta esitettyihin kysymyksiin on vaikea vastata, kuten myös kysymyksiin siitä, miten kipu vaikuttaa suoraan kissan toimintakykyyn. Sen sijaan on kysymyksiin, jotka arvioivat toimintakyvyn ja aktiivisuuden tasoa sekä yleistä käyttäytymistä, on helpompi vastata.
Esimerkiksi rappeuttava nivelsairaus eli nivelrikko on erittäin yleinen kissojen vaiva. Nivelrikko aiheuttaa kivun lisäksi liikkumiskyvyn ja yleisen elämänlaadun heikkenemistä. Nivelrikon esiintyminen on kissoilla yleistä: arviolta 90 prosentilla kissoista on röntgenillä havaittavia merkkejä nivelrikosta, ja näistä jopa 40 % osoittaa kliinisiä kipuun viittaavia merkkejä.
Yleisyydestään huolimatta nivelrikko on alidiagnosoitu ja jää helposti hoitamatta. Osasyinä alidiagnosointiin ovat kissojen verrattain vähentyneet eläinlääkärikäynnit ja diagnosoinnin vaikeus.
Nivelrikon aiheuttamat oireet ja muutokset käyttäytymisessä on myös helppo yhdistää normaaliin ikääntymiseen. Kissa voi myös kokea tutkimustilanteen epämukavaksi, eikä eläinlääkärin tutkimushuone ole useimmille kissoista mukava ympäristö.
Omistajan osaaminen on tärkeässä osassa
Röntgenkuvauksen ja eläinlääkärin tutkimuksien lisäksi omistaja on kriittinen osa diagnoosin tekemistä. Mutta koska kivun havaitseminen on vaikeaa myös omistajalle, on kissan käytöksen ja liikkumismuutoksien seuraaminen kissan kipumittarin avulla äärimmäisen tärkeää.
Kissan kipumittari: tutkittua tietoa
Tutkimukset ovat osoittaneet, että omistajan suorittaman kivun arvioinnin menetelmistä on pula. Kissan kivun mittaamista on tutkittu koiriin verrattain vähän. Kuitenkin tutkimuksissa on havaittu, että niin eläinlääkäreille kuin omistajille suunnatuille mittausmenetelmille ja -välineille on tarvetta ja kysyntää.
FMPI-kipumittari on tällä hetkellä ainoa kliinisesti validoitu väline mm. rappeuttavasta nivelsairaudesta johtuvan kroonisen kivun diagnosoimiseen ja seurantaan.
Kissan kipumittarin toiminta
Tutkimuksissa on todettu, että kissan kipumittari (FMPI) on toimiva tapa arvioida ja seurata kissan kipua ja vastetta hoitoon.
Tutkimuksissa on esimerkiksi seurattu kivun kehitystä tietyn ajanjakson ajan ja miten kipulääkitys on vaikuttanut tuloksiin. Kissoilla, joilla oli vaikeampia kipuja, näkyivät kivunlievityksen positiiviset tulokset selvimmin myös FMPI-pisteytyksessä, kun verrattiin aloituslukemia seurantajakson jälkeisiin tuloksiin.
Kissan kivun huomaaminen nopeammin
On todettu, että omistajat, joita ei ole opetettu tunnistamaan kissan kivun merkkejä, eivät pysty huomioimaan niitä ja yhdistämään kissan käytöksen muutoksia kipuun. Tällöin, jos kipu on havaittavissa kliinisissä tutkimuksissa, huomataan se usein vasta myöhemmässä vaiheessa. Parhaimmillaan kipumittarin käyttäminen opettaa samalla omistajaa tulkitsemaan kissan kivun merkkejä paremmin.
Kissan kivun arviointi
Lisäksi on todettu, että tietyissä tapauksissa omistajan subjektiivinen kissan käytöksen ja kivun arviointi korreloi fyysisten testien kanssa paremmin kuin eläinlääkärin arvio. Tietyissä tilanteissa omistajan tuntemus oman lemmikkinsä käytöksestä on äärimmäisen tärkeää kivun kehityksen ja hoidon seurannassa. Siksi omistajille tarjottavat FMPI:n kaltaiset työkalut ovat tärkeitä keinoja kivun havainnointiin ja seurantaan.
Kissan kipu voidaan havaita esimerkiksi lämpökuvauksen avulla. Lämpökuvaus paljastaa kissan kehon kohdat, joissa ruumiinlämpö on normaalista poikkeava. Tämän poikkeaman on todettu korreloivan kissan kivun ja kipua aiheuttavien sairauksien esiintymän kanssa. Lämpökuvauksessa esimerkiksi tulehtuneet alueet kissan kehossa voivat näkyä selvästi lämpimämpinä.
Tutkimuksissa on havaittu, että omistajan täyttämän kissan kipumittarikyselyn tulokset vastaavat lämpökuvauksen tuloksia kohtuullisesti, eli kipumittarin korkeampi tulos (=kissalla on kipua) näkyy usein myös lämpökuvauksen poikkeavissa tuloksissa.
Kissan lämpökuvaus vaatii kuitenkin erikoislaitteistoa ja tutkimukseen sopivan tilan. Koska kissan kipumittarin on todettu olevan joissain tapauksissa toimiva vaihtoehto kivun havaitsemiseen, on sen käyttö luonnollisesti suositeltavaa vaihtoehtoisena keinona kivun havaitsemiseen ja seurantaan.
FMPI:n 5-pisteisen mitta-asteikon on todettu sopivan kivun arviointiin paremmin kuin moniaskeleisemman asteikon niin eläinlääkäreiden kuin omistajien suorittamassa arvioinnissa.
Parhaimmillaan kipumittari voi parantaa myös eläinlääkäreiden kykyä seuloa erilaisia sairauksia. Myös omistajien täyttäessä kyselyä on mahdollista levittää tietämystä eri sairauksien oireista ja kivusta kissanomistajien keskuudessa.
Kissan kipumittari FMPI:tä jatkokehitetään edelleen.
Lähteet
Benito, J., et al. “Feline musculoskeletal pain index: responsiveness and testing of criterion validity.” Journal of Veterinary Internal Medicine 27.3 (2013): 474-482.
Enomoto, Masataka, B. Duncan X. Lascelles, and Margaret E. Gruen. “Development of a checklist for the detection of degenerative joint disease-associated pain in cats.” Journal of feline medicine and surgery 22.12 (2020): 1137-1147.
Vainionpää, Mari H., et al. “A comparison of thermographic imaging, physical examination and modified questionnaire as an instrument to assess painful conditions in cats.” Journal of feline medicine and surgery 15.2 (2013): 124-131.
Zamprogno, Helia, et al. “Item generation and design testing of a questionnaire to assess degenerative joint disease–associated pain in cats.” (2010): 1417-1424. Pain Free Cats: The FMPI. Viitattu 30.03.2021
Muita kissoihin liittyviä artikkeleja:
