
Nykymaailma on niin globalisoitunut, että koirien lentäminen lentokoneessa ei ole enää mitenkään epätavallista. Koiria lennätetään kasvattajalta uuteen perheeseen, näyttelyitä sekä kilpailuita varten ja jopa lomamatkoille mukaan. Tästä blogitekstistä löydät tietoa lentomatkustuksesta koiran kanssa sekä kertomuksen Cara-koiran lentomatkasta.
- Lentomatkaan valmistautuminen
- Lentokentällä toimiminen koiran kanssa
- Tarina Cara-koiran lentomatkasta
- Linkkejä lisälukemiseksi Finnairin ja IATA:n ohjeisiin
Koiran lentomatkaan valmistautuminen
Aina ennen lentämistä kannattaa varmistaa lentoyhtiöltä, lennättävätkö he ylipäätään eläimiä sekä tarkat lennättämistä koskevat säännöt. Tietyt periaatteet pätevät lähes aina. Alle 8kg kiloisen koiran saa usein ottaa mukaan matkustamoon pehmeässä lentokassissa, jossa eläimen tulee pysyä koko lentomatkan ajan.
Laukku sijoitetaan lentokoneessa edessä olevan istuimen alle. Jotkut lentoyhtiöt antavat lennättää samassa lentolaukussa useamman koiran, jos ne yhteensä painavat edelleen alle 8kg. Tätä painavammat koirat menevät ruumaan.
Ruumaan koirat menevät muovisissa kuljetusboxeissa, jotka täyttävät IATA:n säännöt. Kannattaa huomata, että joitakin kuljetusboxeja markkinoidaan IATA:n säännöt täyttävinä, mutta näin ei ole. Tällä hetkellä esimerkiksi sivussa olevissa ilmanvaihtoaukoissa tulee olla metalliset kalterit, muoviset eivät kelpaa.
Valitettavasti markkinoilla näkee useita muovisilla ilmanvaihtoikkunoilla varustettuja häkkejä, joiden pääsy lentokoneeseen voidaan evätä kentällä. Kannattaa siis tutustua itse IATA:n sääntöihin eikä luottaa myyjän sanaan boxin kelpaamisen suhteen.
Ehdottoman tärkeää on myös varmistaa, ettei koira voi mitenkään päästä vapautumaan boxista, sekä totuttaa koiraa boxissa tai kassissa olemiseen jo ennen lentämistä. Jotkut koirat ovat taitavia lukkojen avaajia, joten esimerkiksi nippusiteillä voi tehdä kuljetusboxista vielä pakovarmemman.
Lentokentällä toimiminen koiran kanssa
Lemmikin kanssa check-in tehdään tiskillä, jossa usein eläimeltä tarkistetaan passi ja varmistetaan esimerkiksi, että eläin mahtuu seisomaan ja kääntymään vaivatta kuljetusboxissaan. Erillisen turvatarkastuksen jälkeen ruumaan menevä koira laitetaan boxiin, ja omistajan sekä koiran tiet erkanevat hetkeksi.
Lentokoneeseen mukaan tuleva koira kulkee omistajan mukana normaalin turvatarkastuksen läpi. Huomaathan, että et anna turvatarkastushenkilöstön laittaa koiraa läpivalaisulaitteeseen, vaan kuljetat koiran samaa kautta, jota ihmiset käyttävät.
Cara-koiran lentomatka
Viime kesänä tuli ensimmäinen kerta, kun lähdin lentämään oman koirani kanssa ulkomaille. Koirani, Cara, oli tuolloin 5-vuotias, eikä se ole koskaan lentänyt aikaisemmin. Kuljetusboxissa oleminen on Caralle tuttu juttu, mutta silti minua jännitti, miten matka sujuisi.

Menin lentokentälle kahta tuntia ennen koneen lähtöä ja suuntasin tekemään check-in:in lentoyhtiön tiskille. Tiskillä maksoin koiran lennon ja sain lippumme. Lentovirkailija tarjosi minulle mahdollisuuden mennä vielä ulkoilemaan Caran kanssa, sillä lennon lähtöön oli runsaasti aikaa. Niinpä suuntasimme vielä kävelemään hetkeksi ympäri lentokentän parkkipaikkaa.
40 minuuttia ennen lennon lähtöä palasin tiskille, josta suuntasimme erilliseen turvatarkastukseen. Paikalle saapui turvatarkastaja, joka tutki kuljetusboxin sekä sen pohjalla olevan pyyhkeen. Tämän jälkeen käskin Caran koppiin, laitoin vielä varmistukseksi oven nippusiteillä kiinni ja luovutin koirani virkailijoille.
Suuntasin siitä sitten itse turvatarkastukseen ja lentokoneeseen. Koneeseen noustessani yritin vilkuilla, näkisinkö tutun näköistä boxia lastaushenkilöstön käsittelyssä, mutten onnistunut näkemään rakasta koiraani. Yritin rauhoitella itseäni, että koiralla on kyllä kaikki hyvin.
Lopulta laskeuduimme Kroatiaan ja passintarkastuksen jälkeen suuntasin suoraan erillisen matkatavarahihnan luo, jonne tiesin ruumassa olevien koirien saapuvan – olin onneksi kuukautta aiemmin lentänyt kyseiselle lentokentälle kaverini koiran kanssa, joten tiesin, miten toimia.
Matkatavarahihnalla näin heti oman boxini! Cara oli ihan hyvissä voinneissa. Se oli kuitenkin selvästi stressaantunut: se kuolasi ja läähätti, ja sen pupillit olivat laajentuneet. Nostin boxin työntökärryihin ja lähdimme kohti tullia.
Tullin kohdalla pälyilin hetken ympärilleni, kun kukaan ei kiinnittänyt meihin mitään huomiota. Päädyin kuitenkin kysymään henkilökunnalta omatoimisesti, haluaako joku nähdä eläimeni paperit ja tuolilla istunut keski-ikäinen mies nousi hitaasti. Annoin hänelle koiran passin, hän vilkaisi sitä hieman närkästyneesti, ojensi takaisin ja ohjasi kulkemaan muiden ihmisten tapaan saapuvien aulaan. Jouduin pyytämään saksia useammasta paikasta, kunnes lopulta sain nippusiteet avattua ja koirani ulos boxista. Suuntasimme parkkipaikan nurmikolle ja Cara oli jo selvästi rentoutunut.
Lentomatkamme meni siis kaikinpuolin mallikkaasti! Paluumatka onneksi tapahtui parin kuukauden päästä autolla, joten uudelleen lentokoneeseen Caran ei tarvinnut mennä.
Kirjoittaja
Tuulia Aherikko, ELL eläinlääkäri, koirakasvattaja (kennel Tuituin) ja eläintenkouluttajan ammattitutkinto -opiskelija
Lue lisää koiran lentomatkustamisesta
Finnairin ohjeistus lemmikeiden kanssa lentämisestä
IATA:n (International Air Transport Association) ohjeet eläinten lentokuljetuksesta
IATA:n ohjeet ruumaan menevästä kuljetuslaatikosta