Julkaistu

Koirankasvattajan valinta – mistä tunnistaa hyvän kasvattajan?

Koirankasvattajan valinta on moniaskelinen prosessi, joka vaatii aikaa ja työtä. Etenkin ensikertalaisen voi olla vaikea tietää keneltä kannattaa ostaa koiranpentu tai mistä tunnistaa hyvän kasvattajan. Taustatyö on aina tärkeä osa hyvän koirankasvattajan valintaa.

Jos mietit, miten valita itsellesi sopiva koira tai koirarotu, voit lukea aiheesta lisää erillisestä artikkelistamme.

Etsi koirankasvattajasta tietoa

”Googleta, someta, tapaa kasvattajia ja tutki tietokantoja ennen pennun hankkimista.” 

Koirankasvattajaa valitessa kannattaa kurkata, millaisia hakutuloksia löytyy kasvattajan kennelnimellä. Onko hänellä kotisivut, joihin voi tutustua? Jakaako kasvattaja esimerkiksi aiempien pentueiden terveystuloksia siellä tai kertoo luonteista? Avoimuus on tärkeää. Tällöin voit luottaa saavasi varmemmin tietoa pentueen terveysrasituksista ja -riskeistä.

Se, ettei kasvattajasta löydy mitään tietoa hakukoneiden tai sosiaalisen median kautta, on hieman huolestuttavaa. Osa aloittelevista kasvattajista voi toki puuttua hakutuloksista, mutta kasvattajalla olisi hyvä olla jonkinlaista kokemusta rodun ja koirien parissa. Nykypäivänä useimmilla kasvattajilla on jonkinlaiset kotisivut, Facebook-sivu tai esimerkiksi Instagram-tili. Muista kuitenkin, että toiset ihmiset joutuvat esimerkiksi työnsä takia panostamaan yksityisyyteen enemmän ja nimellä googlailu ei tuota tuloksia.

Voit kokeilla, löytyisikö kasvattajalta esimerkiksi kilpailutuloksia. Kilpaileminen ei ole hyvän kasvattajan edellytys, mutta kertoo siitä, että hän harrastaa koiriensa kanssa tavoitteellisesti. Keskustelupalstoja voi käydä kurkkaamassa, mutta juoruihin ei kannata suoraan uskoa. Hyvältä kasvattajalta tulee voida kysyä niistäkin suoraan ja tarjota hänelle mahdollisuus kertoa oma näkökantansa asiaan. Valitettavasti koira- ja kasvattajapiireissä mustamaalataan toisia ja puhutaan selän takana pahaa.

Hyödynnä tietokantoja ja rotuyhdistyksiä

Kennelliiton jalostustietojärjestelmään kerätään paljon informaatiota, johon kannattaa tutustua. Katso koirankasvattajan aiempien pentueiden terveys- ja käyttötuloksia sekä millaisia yksilöitä hän on käyttänyt jalostukseen (yhdistelmän sukusiitos, vanhempien terveystulokset, vanhempien iät, vanhempien pentueiden määrät ym.)

Jos tiedät jo mistä pentueesta olet kiinnostunut, katso sen vanhempien tuloksia ja mahdollisten aiempien pentueiden tuloksia. Kannattaa myös katsoa minkä ikäisinä pennun sukulaiset ovat kuolleet/lopetettu ja miksi. Vertaa näitä myös rodun keskivertoihin.

Vastuullinen kasvattaja noudattaa rotunsa rotuyhdistyksen suosituksia ja kuuluu yhdistykseen. Kannattaa siis tarkistaa, että kasvattaja löytyy rotuyhdistyksen kasvattajalistalta.

Tutustu useaan eri koirankasvattajaan

Varsinkin ensimmäistä koiraansa hankkivan on mahdotonta tietää millaisia kasvattajat ovat, ellei perhepiirissä ole ollut aiemmin koiria. Kannattaakin tutustua useampaan kasvattajaan, jotta voit verrata heidän kasvatustyylejään ja tunnustella kenen kanssa homma tuntuu toimivan. 

Kasvattaja on se henkilö, jonka puoleen sinun pitäisi voida kääntyä kaikissa kysymyksissä, ja kasvattajan tulee olla tavoitettavissa vielä tulevaisuudessakin. Jos asiat tuntuvat vaikeilta jo pentua kysellessä, on parempi jatkaa etsimistä. Vastuullinen kasvattaja on kasvattiensa perheiden tuki ja turva, ja kemioiden kannattaa siksikin pelata hyvin. Kasvattajan tulisi pystyä auttamaan sinua esimerkiksi kysymyksissä ruokinnan tai peruskoulutuksen suhteen, tai ainakin ohjattava osaavalle ammattilaiselle.

Kasvattajat ovat usein kiireisiä ihmisiä, jotka usein käyvät pentujen hoitamisen ohella töissä – älä siis oleta heidän vastaavan viesteihisi heti, vaan malta odottaa. Muista, että kasvattajalla on myös oikeus omaan yksityiselämäänsä eikä kukaan jaksa olla tavoitettavissa 24/7.

Vastuullista kasvattajaa voisi kuvata myös termein luotettava ja avoin. Kasvattajalta tulee voida kysyä avoimesti mm. suvussa esiintyvistä sairauksista. Vastuullinen kasvattaja kertoo yleensä innoissaan rodusta ja koiristaan. Kuitenkin tummat silmäpussit ja väsynyt kasvattaja kertovat myös siitä, että kasvattaja todennäköisesti tekee asiaa koko sydämellään ja yöunet jäävät pikkuvintiöiden kanssa helposti vähemmälle. Hyvä kasvattajakaan ei siis aina ole pirteä ja iloinen.

Älä varaa pentua saati maksa varausmaksua ikinä ennen koirankasvattajan tapaamista! Vastuullinen kasvattaja ei varaa pentuja perheisiin tapaamatta heitä. Yhä useampi kasvattaja jättää varausmaksun ottamatta, jotta perheellä ei ole paineita ottaa pentua, jos syystä tai toisesta luovutuksen kynnyksellä pentu tai ajankohta ei tunnukaan oikealta. Varausmaksulle on kuitenkin perusteet, sillä ne vähentävät hupivarailijoiden määrää. Tämä vähentää kasvattajan turhan työn määrää. Toisinaan kuulee myös “jonotuslistamaksusta” eli pennusta kiinnostunut maksaa tietyn summan päästäkseen jonoon odottamaan pentua, mikä haiskahtaa pahasti rahastukselta.

Käy tapaamassa koirankasvattajaa

Käy kasvattajan luona kylässä, jotta näet emon, pennut ja kasvattajan muita koiria sekä miten kasvattaja kohtelee omia koiriaan ja pentuja. Hyvissä oloissa pennut rakastavat kasvattajaa kuten myös emo, ja niiden kiintymyksen kasvattajaan näkee käytöksestä. 

Samalla näet millaisissa oloissa koirat elävät ja onko niillä esimerkiksi mahdollisuus päästä ulkoilemaan. Tilojen tulee olla puhtaat, mutta sen näköiset, että siellä asuu pentuja eli pentuelämän merkkejä on näkyvissä.

Tiskaamattomat tiskit lavuaarista voivat kertoa siitä, että kasvattaja priorisoi voimavaransa pentujen hoitoon. Tällöin esimerkiksi astianpesukoneen täyttö voi viivästyä, kun kasvattaja mieluummin viettää aikaa pentujen kanssa.

Kun kotona vilistää kymmenen kuusi-viikkoista pentua, sotkua syntyy todella paljon ja esimerkiksi joku pentu on saattanut juuri tehdä vahingon sisälle. Älä siis säikähdä yksittäistä pissalammikoista lattialla, jos kasvattaja ne huomattuaan kuitenkin siivoaa.

Jos koko talo haisee virtsalle tai ulosteelle, siivoamisessa on todennäköisesti puutteita. Kurkkaa, miten puhdas pentuhuone tai -laatikko on. Yksittäiset pissat ja kakat ovat täysin normaaleita, sillä niitä tulee jatkuvasti. 

Hieman järsityt lattialistat kertovat siitä, että talossa tosiaan asuu koiria. Puolisyöty seinä on jo hälyttävä, sillä herää kysymys, saavatko talouden koirat tarpeeksi tekemistä vai miksi ne kokevat tarpeelliseksi tehdä isompia tuhoja.

Imettävä emo on usein hoikassa kunnossa ja se voi näyttää hieman kuihtuneelta. Katso siis myös kasvattajan muita koiria – missä kunnossa ne ovat? Eiväthän kasvattajan muut koirat ole liian laihoja tai lihavia? 

Pentujen sen sijaa tulee olla vähän pullukkamahaisia, sillä silloin ne saavat riittävästi ravintoa ja niiden vatsat ovat täynnä. Lihavia niiden ei kuitenkaan tule olla, sillä se altistaa esimerkiksi nivelsairauksille. Muuten hoikilta näyttävät, mutta pyöreä mahaiset pennut voivat myös kärsiä vakavasta sisäloistartunnasta.

Katso myös aikuisia ja pentuja sen suhteen, ovatko niiden turkit siistit ja takuttomat, kynnet leikattu, silmät ja korvat puhtaat. Jos pentujen silmät vuotavat tai aikuiset koirat ovat takkuisia, herää huoli, pidetäänkö niistä hyvää huolta ja tarvittaessa käytetään eläinlääkärissä.

Mitä kysyä koirankasvattajalta?

Kysy koirankasvattajalta, miksi hän kasvattaa koiria ja miksi juuri kyseistä rotua. Kysele yhdistelmästä ja miksi juuri kyseinen uros on valittu yhdistelmään. Kysele, mitä kasvattaja toivoo tältä yhdistelmältä. Kasvattajalla tulisi olla ajatus siitä, mitä hän kasvatustyöllään tavoittelee ja hänen pitäisi pystyä perustelemaan esimerkiksi urosvalintansa. Osa kasvattajista yksinkertaisuudessaan käyttää helposti saatavilla ollutta urosta, esimerkiksi omaansa. Tämä ei kuitenkaan todennäköisesti ole se rodun edistämisen kannalta paras vaihtoehto.

Myös suvussa esiintyneistä sairauksista ja esimerkiksi ruoka-allergisista koirista; kutisevatko koirat, meneekö niiden maha sekaisin jostakin ruuasta, tuleeko korviin hiivaa jne. Kannattaa myös kysyä, mitä mieltä kasvattaja on rodun terveystilanteesta ja haasteista, ja miten hän kiinnittää omassa kasvatustyössään niihin huomiota. Täydellistä yhdistelmää tai sukua ei olekaan, vaan jokaisessa on riskinsä ja heikkoutensa. Ne kuitenkin tulee tiedostaa ja kertoa.

Kannattaa myös kysyä, mitä kasvattaja edellyttää ja toivoo kodeilta. Hänellä voi olla toiveita esimerkiksi kasvatin virallisista terveystutkimuksista tai luonnetestissä käyttämisestä. Jos kasvattajalla ei ole mitään edellyksiä tai toiveita kodin suhteen, herää kysymys, onko hän aidosti kiinnostunut kasvattiensa hyvinvoinnista ja niiden tarpeista vai kasvattaako hän vain lisätäkseen määrää ja rahat saatuaan katoaa kasvatin elämästä.

Tiedustele myös pennun hinnasta suhteessa rodun tasoon – mitä ekstraa pennulle on tehty, jos hinta on korkeampi tai miksi hinta on matalampi. Kysy myös, miten pentua sosiaalistetaan ennen uuteen kotiin muuttoa.

Hyvä kasvattaja kyselee myös vastavuoroisesti sinulta kysymyksiä ja on tosiaan kiinnostunut siitä, millaiseen kotiin hän myy kasvattinsa.

Viimeisimpänä, muttei suinkaan vähäisimpänä asiana kannattaa muistaa kysyä, aikooko kasvattaja pitää pentueesta itsellään pennun ja/tai sijoittaa pennun. Eli aikooko kasvattaja jatkaa kasvatustyötään tällä pentueella. Jos kasvattaja ei jatka kyseistä linjaa, herää kysymys, onko pentue tehty vain määrän lisäämiseksi eikä osana suunnitelmallista jalostustyötä. Kysy siis syytä sille, jos kasvattaja ei pidä pentueesta jalostuskoiraa omistuksessaan. Vastuullisellakin kasvattajalla voi olla hyvä selitys sille, miksei hän haluakkaan pentueesta jatkoa itselleen. Esimerkiksi astutuksen ja luovutuksen välisenä aikana lähisukulaisella on saattanut puhjeta perinnöllinen sairaus, minkä takia kasvattaja ei haluakaan jatkaa kyseisellä sukulinjalla.

Kirjoittaja

Tuulia Aherikko, ELL eläinlääkäri, koirakasvattaja (kennel Tuituin) ja eläintenkouluttajan ammattitutkinto -opiskelija

TassuAvulla pidät lemmikkisi terveys- ja harrastustiedot kätevästi kännykässäsi ja seuraat esimerkiksi koiran kipua Helsingin yliopiston kehittämän kipumittarin avulla.

Uusimmat artikkelit