Julkaistu

Koiran ihottuma

koiran ihottuma

Koiran ihottuma havaitaan usein, kun omistaja huomaa ensin koiransa kutisevan ja alkaa tutkimaan kutinan syytä. Ihottuman taustalla voivat olla useat tekijät ja sairaudet, joten kaikenkattavaa listausta on vaikea tehdä.

Yleisten syiden lisäksi ihottumaa voivat aiheuttaa myös monet muut, harvinaiset sairaudet. Tällaisia ovat esimerkiksi tuontikoirilla tavattu leishmanioosi sekä autoimmuunisairaudet. Yhdessä eläinlääkärin kanssa voi selvittää juuri sinun koirasi ihottuman aiheuttajan.

Koiran ihottuma ja atopia eli atooppinen dermatiitti

Koiran ihottuma ja kutina johtuvat usein atopiasta ja atooppisesta dermatiitista. Atopia on yleisin koirien allergian muoto, joka on perinnöllinen kutiseva ja tulehduksellinen allerginen ihosairaus: koira on allerginen jollekin aineelle tai joillekin aineille, joita on sen elinympäristössä. Yleensä oireet alkavat koiran ollessa 0,5–3-vuotias.

Atopia on seurausta useista tekijöistä, mutta perimällä on suurin vaikutus. Esimerkiksi valkoinen karvan väri altistaa. Atooppisella koiralla immuunijärjestelmä ei toimi oikein, ja ihon suojakerros on normaalia heikompi. Tämän seurauksena koira altistuu helpommin ympäristön allergeeneille joko hengitysteiden, ihon tai ruuansulatuskanavan kautta.

Valitettavasti ei ole olemassa yhtä diagnostista testiä, jolla atopia voitaisiin todeta. Atopia-diagnoosi tehdään taudille tyypillisten oireiden perusteella ja sulkemalla muut vastaavia oireita aiheuttavat mahdollisuudet pois. 

Koiran ihottuma ja allergia

Koiran ihottuma ja iho-oireilu voi johtua allergiasta. Myös allergiat voivat olla vaikeita diagnosoida, mutta yleisin koiran ihottuman aiheuttaja on ruoka-aineallergia. Kontaktiallergia on harvinainen, joskaan ei mahdoton.

Ruoka-aineallergia

Ruoka-aineallergia on vaikea diagnosoida, mutta sitä on syytä epäillä, kun koiralla on jatkuvia allergisia oireita. Korvatulehduksen lisäksi koira usein kutisee ja raapii itseään sekä nuolee tassujaan. Koiralla voi myös olla silmävuotoa, nuhaa tai ruuansulatuskanavan oireita kuten närästystä tai ripulia.

Atopia ja ruoka-aineallergia on usein vaikea erottaa toisistaan ja nykyään niiden ero onkin epäselvä. Ruoka-aineallergiaa voidaan hoitaa välttämällä oireita aiheuttavia ruoka-aineita ja siksi on tärkeä selvittää, aiheuttaako allergisia oireita jokin/jotkin ruoka-aineet ja tämä voidaan toteuttaa eliminaatiodieetillä. Usein allergeeni on jokin proteiininlähde, kuten naudanliha, soija tai kana tai esimerkiksi vehnä tai maissi.

Kontakti- eli kosketusallergia 

Kontaktiallergia on harvinainen sairaus. Mikäli koiran allergia ei johdu ruoka-aineesta, voi kyseessä olla myös kontaktiallergia. Atopiaa esiintyy yleensä tietyissä paikoissa ja useammilla alueilla kehossa, mutta kontaktiallergia aiheuttaa yleensä paikallisia iho-oireita.

Kun kontaktiallergian aiheuttajaa lähdetään selvittämään, ensin tutkitaan, missä koiran ruumiinosassa allerginen reaktio on voimakkain. Mikäli koiralla esimerkiksi punoittaa ja kutisee kaulanympärys, saattaa koiran kaulapannassa olla jokin allergiaa aiheuttava tekijä.

Jos allerginen reaktio on voimakkaimmillaan koiran kuonossa ja suupielissä, saattaa koiran ruokakuppi tai lelu olla oireet aiheuttava tekijä. Kun allergiaa aiheuttava materiaali on löydetty, voidaan allergiaa hoitaa vaihtamalla esimerkiksi metallinen ruokakuppi keraamiseen.

Hot spot eli akuutti kostea ihottuma

Koiran ihottuma voi etenkin kesäaikaan olla hot spot eli akuutti kostea ihottuma. Hot spotteja esiintyy koirilla varsinkin kesällä, kun kosteus ja lämpö muhivat turkissa. Hot spot noin 3–20 cm kokoinen punoittava, erittävä, selvärajainen ja karvaton ihotulehdus, joka sijaitsee yleensä pään, kaulan, lantion tai lonkan alueella. 

Lue lisää hot spoteista ja niiden hoidosta sekä ennaltaehkäisystä

Koiran ihottuma ja punkit sekä hyönteisten puremat

Koiran ihottuma voi johtua myös hyönteisten pistoista ja puremista. Hyönteiset, kuten itikat ja mäkäräiset, voivat pistää koiraa ja aiheuttaa kutisevia näppylöitä koiralle. 

Kirput, täit ja väiveet

Suomessa koirankirppuja ei oikeastaan tavata, mutta lähimaista niitä löytyy. Joidenkin muiden lajien kirput, kuten oravan- ja kissankirput voivat tarttua myös koiriin. Kirput imevät isäntäeläimestä verta ja purema aiheuttaa paikallisesti kutinaa.

Jos koira on kirpuille allerginen, voidaan iholla havaita karvanlähtöä, punoitusta, näppyläistä ihotulehdusta ihon paksuuntumisen ja tummumisen lisäksi.  

Suomessa koirilla tavataan yleensä täitä tai väiveitä. Nykyään koirantäit ovat Suomessa harvinaisia, sillä rutiininomaiset ulkoloishäädöt ovat ajaneet ne sukupuuton partaalle. Pohjoismaisissa rekikoirakenneleissä tavataan koiranväiveitä, jotka muuten ovat täiden tapaan suhteellisen harvinaisia.  

Enemmän ulkoisista voit lukea täältä.

Luteet

Seinäluteet ovat varsin yleisiä Suomessa ja ne voivat imeä verta myös koirista, kissoista ja ihmisistä. Seinäluteet ovat aktiivisimmillaan juuri ennen auringonnousua ja valoisat ajat ne piilottelevat esimerkiksi patjojen saumoissa. Ne selviävät ympäristössä ilman ruokaa useita kuukausia – jopa kaksi vuotta.

Osalle koirista, kissoista ja ihmisistä lutikoiden puremat aiheuttavat kutisevia, punaisia paukamia. Osalla ilmenee allergisia oireita ja jopa anafylaktinen shokki. Jos luteita on paljon, ja ne imevät eläimestä paljon verta, voi sille kehittyä anemia.

Luteet ovat häädettävissä tuholaismyrkyin. Jos epäilet, että kodissa on luteita, voit tilata paikalle ludekoiran, joka löytää ne helposti. Luteiden häätäminen vaatii huolellisen asunnon siivoamisen ja häätö kannattaakin yleensä ulkoistaa ammattilaisille.

Syyhypunkki ja kapi

Kapi voi aiheuttaa koiralle nokkosrokkotyyppistä punoittavaa ja näppyläistä ihottumaa. Erityisesti ihottumaa esiintyy tartunnan alussa korvalehdissä, kyynärpäissä ja kintereen iholla. Enemmän kapista voit lukea täältä.

Hilsepunkki

Hilsepunkkitartunta voi toisinaan oireilla myös ihottumalla. Yleensä oireita ovat kutina ja runsas hilseileminen, joka alkaa selän takaosasta ja leviää kohti päätä. Hilseily voi olla kuivaa tai öljyistä. Enemmän hilsepunkista voit lukea täältä.

Koiran ihottuma ja sieni-infektiot

Koiran ihottuma voi johtua myös sieni-infektiosta. Yleisin koirien ja kissojen ihon sieni-infektioiden aiheuttaja on dermatofyytteihin kuuluva Microsporum canis. Se tarttuu erittäin helposti ja voi tarttua myös ihmiseen.

Sieni-infektiolle tyypillisiä oireita ovat katkeilleet karvat, karvattomat alueet, ruvet, mahdollinen kutina, ihon hilseily, pyöreät ihovauriot sekä ihon punoitus.

Kissat voivat olla oireettomia, mikä mahdollistaa tartunnan omistajan tietämättä ja omistaja saattaa huomata taloudessaan olevan sientä vasta, kun heikompi yksilö eli esimerkiksi perheeseen hankittu koiranpentu alkaa oireilemaan.

Sienet tarttuvat suoraan eläimeltä toiselle ja välillisesti eli esimerkiksi hoitotarvikkeiden välityksellä. Sienien itiöt säilyvät ympäristössä vuosia ja tartunnasta onkin erittäin työlästä päästä eroon. Täytyy hoitaa potilas, perheen muut lemmikit sekä mahdollisesti ihmiset ja ympäristö on siivottava usein.

Eläinlääkäri määrää hoitoon sopivat aineet ja lääkkeet, ja mikäli ihmiset oireilevat, on heidän syytä hakeutua lääkäriin saadakseen sopivat lääkkeet itselleen. Ihovaurioiden laajuudesta riippuen koiraa hoidetaan paikallisesti ja/tai systeemisesti ja ympäristön siivoamisessa käytetään sienten tuhoamiseen sopivia aineita kuten klooriheksidiniä ja keinoja kuten tekstiilien pesemistä yli 60-asteessa. Koiran turkin ajeleminen lyhyeksi mahdollistaa paremman lääke-ihokontaktin, mutta voi pahentaa vaurioita. 

Malassezia pachydermatis -hiivasieni voi aiheuttaa koiralle iho- tai ulkokorvantulehduksen. Tulehdusalue tyypillisesti punoittaa ja kutisee.

Leishmanioosi

Koiran ihottuma voi joissain tapauksissa johtua leishmanioosista. Leishmanioosi on Leishmania protozoa -loisen välittämä tauti, jota tavataan Suomessa tuontikoirilla. Koira saa tartunnan yleensä hietasääsken puremasta tai ihohaavan kautta. Tauti voi siirtyä myös emältä pennuille istukan kautta.

Mikroskooppikuva, jossa näkyy koiran ihottumaakin aiheuttava Leishmania donovani
Mikroskooppikuvassa Leishmania donovani, yksi leishmanioosia aiheuttavista eliöistä. Kuva: CDC/Dr. L.L. Moore, Jr., Public domain / Wikimedia Commons

Koiran elimistöön päästessään loiset lisääntyvät makrofageissa, jotka ovat elimistön suuria syöjäsoluja. Kaikki koirat eivät kehitä sairautta, vaikka ne saisivat tartunnan.

Oireet ovat vaihtelevia ja niiden alkamiseen voi mennä parista viikosta jopa kuuteen vuoteen. Yleisoireita ovat esimerkiksi väsymys rasituksessa ja karvapeitteen huononeminen. Lähes kaikilla oireilevilla koirilla on iho-oireita, kuten kuiva hilseilevä iho, karvattomuutta varsinkin silmien ympärillä, kraaterimaisia haavaumia iholla sekä kovettuneet anturat ja kynnet.

Myös muita kuin iho-oireita voi esiintyä: suuret imusolmukkeet, kuumeilu, moniniveltulehdus sekä suun haavaumat. Tautia ei voida parantaa, mutta tartuntaa voidaan ehkäistä.

Koiran kanssa on hyvä välttää matkustamista alueille, jossa leishmaniaa esiintyy. Mikäli matkustat leishmania-alueelle, huolehdi asianmukaisesta ulkoloislääkityksestä ja pidä koira pimeän aikaan sisätiloissa suojassa hietasääskeiltä. Tauti voi tarttua myös ihmiseen ja ihmisellä vakava, malarian jälkeen yleisin loissairaus maailmalla. 

Autoimmuunisairaudet koiran ihottuman syynä

Tietyt autoimmuunitaudit aiheuttavat myös koirilla ihottumaa tai rakkuloita. Koiran pemfigus-sairaudet ovat autoimmuunisairauksia, joissa ihoon kehittyy nesteen täyttämiä rakenteita. Koirilla tunnetaan useampi pemfigus-muoto, joissa on eroa mm. siinä mihin ihon osaan vesikkelit muodostuvat.

Pemfigus-sairauksissa elimistössä syntyy autovasta-aineita, jotka hyökkäävät elimistön omia rakenteita vastaan ja tuhoavat ihon epiteelisolujen välisiä rakenteita. Tämän seurauksena ihon epiteelisolut irtoavat toisistaan ja iholle muodostuu rakkuloita.

Yleisin muoto on pemphigus foliaceus, jossa iholle syntyy nopeasti puhkeavia rakkuloita, joiden puhjettua iholla on haavaumia ja rupia. Yleensä ensimmäiset iho-oireet havaitaan pään alueella, ja myöhemmin koko kehossa.

Toisinaan oireet sijoittuvat vain koiran polkuanturoihin. Pemfigus-tautien hoidossa käytetään immunosupressiivia lääkkeitä kuten systeemisesti tai paikallisesti vaikuttavia glukokortikoideja.

Kirjoittaja

Eläinlääketieteen kandidaatti Tuulia Aherikko

 

tassuapu

TassuApu on lemmikkisi terveys- ja harrastuspäiväkirja. TassuAvusta löydät myös tämän artikkelin kaltaisia vinkkejä lemmikkisi hoitoon.

Uusimmat artikkelit

koira syö ruohoa nurmikolla
kissan koulutus
koiranpennun liikunta
koiranpennun kuivaruoka
rotukoira
kissan aktivointi
koiran paleltuma
koiran alilämpöisyys
koira pakkanen

Esitietokysymykset eläinlääkärissä – mihin omistajan kannattaa varautua vastaamaan?

Lataa PDF-muotoinen kattava tietopaketti, jossa kerromme miten eläinlääkärikäyntiin kannattaa valmistautua, jotta lemmikkisi, sinä ja eläinlääkäri hyötyvät siitä parhaiten.
LATAA TIEDOSTO

Lähetä latauslinkki osoitteeseen:

Olen lukenut ja hyväksyn Käyttöehdot ja Tietosuojaselosteen.

Tilaa uutiskirje. Uutiskirjeessä saat tietoa uusista artikkeleista ja ominaisuuksista. Lähetämme kirjeen noin kerran kuukaudessa. Voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa.

Helsingin yliopisto eläinlääketieteellinen tiedekunta logo