Koiran synnytys on jännittävä tapahtuma. Nanan pentujen tarinan toisessa osassa pentujen on aika saapua maailmaan. Alta voit lukea Tuulian kirjoituksen pentujen syntymästä ja Nanan ponnistelusta. Pennut syntyivät 8.10.2019.
- Koiran synnytys on lähellä
- Nanan ensimmäinen pentu syntyy
- Kolme seuraavaa pentua syntyvät
- Jännittäviä hetkiä
- Viides pentu syntyy
Koiran synnytys on lähellä
Nana aloitti toissailtana runsaan läähättämisen iltaruuan jälkeen. Ajattelin heti, että nyt tuli annettua liikaa iltaruokaa ja nartun olo on tukala sen takia. Yön mittaa koira kuitenkin aloitti runsaamman petaamisen ja aamulla olin varma, että nyt on alkanut avautuminen.
Seurasin koiran vointia pitkin yötä, mutta tilanne ei näyttänyt menevän suuntaan eikä toiseen. Kaikkiin tisseihin laskeutui kuitenkin yön aikana maito. Muutos oli nähtävissä silmällä ja tunnettavissa käsin. Aamulenkillä Nana pinnisteli suoltaan tyhjäksi eikä ruoka maistunut. Aamupäivän aikana koira kuitenkin rauhoittui ja alkoi nukkumaan. Vasta illalla Nanan olo muuttui taas tukalaksi ja suolen tyhjennysyritykset jatkuivat.
Koiran synnytys alkaa: Nanan ensimmäinen pentu syntyy!
Seitsemän jälkeen koiralla alkoivat silminnähtävät ja käsin tunnettavat supistukset, ja pian ensimmäistä pentua jo ponnistettiin pihalle ihan tosissaan.
Puoli yhdeksältä ensimmäinen pentu pullahti maailmaan: töpöhäntäinen ruskea poika! Autoin Nanaa hajottamalla sikiöpussin pennun suulta varmistaakseni, että se alkaa hengittämään mahdollisimman pian. Pentu roikkui koiran synnytyskanavasta vielä napanuoran välityksellä, joten katkaisin sormin repimällä napanuoran noin 5 cm:n päästä pennusta varoen, etten vedä pennunpuoleista osaa napanuorasta, jotten vahingossakaan aiheuta itse pennulle napatyrää. Pieni poika kiskaisi keuhkot täyteen ilmaan ja aloitti vinkumisen. Nana nuoli pennun puhtaaksi, ja pentu siirtyi vaa’an kautta emän tissille maistelemaan maitoa ensimmäistä kertaa.
Koiran synnytys jatkuu: kolme seuraavaa pentua syntyvät
Pestyään pennun Nana vinkui pissalle, ja kävimme nopsaan ulkona. Ennen puolta kymmentä Nana alkoi ponnistamaan taas, ja ensimmäisen pennun jälkeiset syntyivät. Ponnistukset jatkuivat ja toinen pentu oli maailmassa ennen kymmentä. Toisenakin syntynyt pentu oli ruskea, töpöhäntäinen poika.
Juoksimme jälleen ulos pissalle, ennen kuin tulimme äkkiä takaisin sisälle, sillä seuraava pentu vaikutti jo haluavan maailmaan. 22:18 syntyi pitkähäntäinen, ruskea tyttö! Tätä tyttöä ei tarvinnut kauaa odotella, vaan sillä oli kiire maailmaan.
Kymmenen minuutin päästä supistukset jatkuivat, mutta hetken päästä ne lakkasivat, ja Nana rauhoittui nuolemaan pentujaan ja vetämään henkeä. Kohta taas juostiin pihalle pissalle ja yrittämään pinnistämään kakkaa. Sisälle tultuamme koira lepäili parikymmentä minuuttia, kunnes koiran synnytys jatkui ja oli aika ponnistaa seuraavaa pentua maailmaan.
Varttia ennen puolta yötä syntyi neljäs pentu: ruskea, töpöhäntäinen tyttö isoilla valkoisilla merkeillä – kunnon showvärityksellinen neito!
Jännittäviä hetkiä
Pennun jälkeen Nana vuosi jonkin verran verta ja minua alkoi jo hetken hirvittää, sillä lakanoille leviävä veren määrä vaikutti suurelta. Pelkäsin jo, että koiran kohtuun oli tullut pieni repeämä. Emän vointi oli kuitenkin muuten hyvä, se nuoli pentujaan ja rauhoittui lepäilemään. Ajattelin, että pentuja sieltä ei ainakaan enää ole syntymässä, sillä koiran käytös muuttui totaalisesti ja supistukset vaikuttivat loppuneen. Vedin itsekin henkeä ja rauhoituin tutkimaan tilannetta. Loppujen lopuksi verta tuli ehkä desin verran, mutta se vain näytti suuremmalta levitessään lakanoille kaikkien muiden eritteiden kera.
Koira vuosi edelleen puolen tunnin päästä pienenä norona verta, ja päädyin ihan varmuuden vuoksi soittamaan Viikin eläinsairaalaan, sillä en osannut rauhoittua lepäämään ennen kuin olisin varma, että Nanalla ja pennuilla on kaikki hyvin. Tuttu opiskelijakandi vastasi puhelimeen ja lähti konsultoimaan eläinlääkäriä. Pian hän palasi puhelimen ääreen ja rauhoitteli, että jos narttu ei vuoda litra tolkulla, niin tilanne on ihan normaali – koira saattaa vuotaa jonkin verran vielä seuraavinakin päivinä. Tämä vahvisti omaa mielipidettäni asiasta, ja jäimme Nanan kanssa kotiin ihastelemaan pentuja.
Viides pentu syntyy
Varttia vaille yksi verenvuoto loppui kuin seinään, kun Nana kävi ulkona pissalla. Huokasin helpotuksesta ja aloimme torkkumaan emän kera. Onneksi siskoni oli mukana synnytyksessä, ja uskalsin itse ummistaa hetkeksi silmiäni, sillä hän otti pentujen ja emän ensimmäisen vahtivuoron. Ennen kuin ehdin nukahtaa, siskoni hihkaisi, että koiran synnytys jatkui. Nanaa alkoi taas supistamaan, ja se ponnisti pari kertaa. Kello näytti 1.15. Kipusin takaisin pentupesän viereen, ja jäimme seuraamaan tilannetta.
Nana vaikutti hyvin uupuneelta, eivätkä poltot olleet vahvoja. Yritimme auttaa koiraa hieromalla sitä: vedin määrätietoisin ottein sormillani pitkin koiran selkärankaa niskasta häntään saakka tiheään tahtiin. Peukalo ja etusormi olivat selkärangan etupuolella, ja käytin aika runsaasti voimaa hieronnassa. Aluksi supistukset voimistuivat silminnähden, mutta Nana väsyi nopeasti ja halusi vain nuolla pentujaan sekä nukkua.
Syötin koiralle Nutrisalia runsaalla annostuksella ja varmistin, että se juo tarjoamalla hunajalla terästettyä kanalientä. Nana supisteli harvakseltaan tunnin verran, ja yritimme vahvistaa supistuksia juoksemalla rappusissa. Siitä ei kuitenkaan ollut apua.
Puoli kolmen aikaan totesin, että nartun on annettava nyt vain levätä. Jos puolessa tunnissa ei näkyisi muutosta, soittaisin uudelleen eläinlääkärille ja ehdottaisin, että tultaisiin hakemaan vähän uutta potkua synnytykseen lääkityksen avulla. Nukuimme vartin verran täysin rauhassa, kunnes Nana alkoi taas ponnistamaan.
Kymmenessä minuutissa viides, kaikista isoin pentu syntyi: töpöhäntäinen, ruskea poika pienellä valkoisella kauluksella. Nappasin pennun, revin sikiöpussin auki, tarkistin pennun olevan hengissä, katkaisin napanuoran ja aloin hieromaan pyyhkeellä pentua vahvoin, silittävin liikkein, sillä se vaikutti hieman heikolta. Pian viimeinenkin pentu alkoi inistä, ja jatkoin hieromista vielä jonkin aikaa, kunnes pentu virkosi enemmän. Nana näytti kaikkensa antaneelta ja nuoli sille antamaani viimeistä pentua silmät puoliummessa. Viimeinen pentu ei jaksanut itse kivuta tissille, joten autoin sitä.
Pentu ei vaikuttanut kovin vahvalta imijältä, joten tarkistin, ettei sillä vain ole halkiota suussa – onneksi ei ollut. Pennun hitaus johtui oletettavasti pitkästä synnytyksestä. Lypsin sen suuhun maitoa tunnin verran. Nostelin sitä takaisin tissille tissin luiskahdettua sen suusta, kunnes olin varma, että se oli saanut imettyä mahansa täyteen maitoa. Käytin koiran vielä ulkona pissalla, ja sitten sallin itselleni kahden tunnin tirsat aamun jo sarastaessa.
Lue Nanan pentujen kaikki osat:
