Pentuearki on Tuulian kotona päättymässä ja Nanan pennut -sarja tulee päätökseensä. Pennuista enää yksi on kotona. Lue Tuulian ajatuksia pentuearjen päättymisestä sekä mahdollisista tulevista pentusuunnitelmista alta. Lue myös muut Nanan pennut -sarjan osat.
- Pentuearki päättyy
- Trimmaus ennen uuteen kotiin lähtöä
- Enää yksi pentu kotona
- Tulevaisuuden suunnitelmat
Pentuearki päättyy
Vähiin käyvät päivät, jolloin B-pentuja on vielä täällä meillä kotona ja meidän pentuearkemme alkaa tältä erää olemaan tässä. Pennut täyttivät eilen 9 viikkoa, ja meillä on kotona enää Tuituin Blues kaikuu aamuyössä -poitsu.
Viime viikolla parin päivän välein omiin koteihinsa lähtivät Tuituin Boheemi luonnonlapsi, Tuituin Basso soi ja Tuituin Balladi ikuisesta rakkaudesta. On ihanaa nähdä, kuinka perheet onnellisena tulevat hakemaan pennut uusiin koteihinsa ja kuinka pennut niin rohkeina lähtevät heidän mukaansa. Kun pennunhakijat sulkevat oven takanaan, minulla vierähtää aina muutama kyynel poskelle. Kyllähän näitä pikkuvintiöitä tulee ikävä!
Pentujen trimmaus ennen uuteen kotiin lähtöä
Ennen kun ruskeat töpöpojat pääsivät lähtemään omiin koteihinsa, pääsivät ne vielä käymään pesulla ja kunnolla trimmattavina. Ehdotin molempien poikien ostajille, että trimmaisin pojat vielä “nakuiksi” ennen kuin talven pakkaset tulevat ja turkkia ei enää viitsi ajella lyhyeksi. Lisäksi pennut ovat vielä avoimin mielin ottamassa trimmauksen vastaan, ja mielelläni trimmaan pennut kertaalleen kokonaan niiden ollessa luonani. Olemme toki treenanneet pentujen kanssa trimmaamista pienestä pitäen ja sen kyllä huomasi: Tuituin Basso soi nukahti, kun laitoin trimmikoneen pois ja siirryin viimeistelemään varvaskarvat saksilla.
Kyllä pojat yrittivät muutamaan otteeseen kesken trimmaamisen ehdotella, josko ne poistuisivat paikalta, mutta kun ne eivät päässeet rimpuilemalla mihinkään niin ne hyväksyivät tosiasiat ja jatkoivat jauhelihan syömistä. Pennuille – ja useille aikuisille koirillekin – tassujen ja kuonon trimmaaminen on vaikeinta. Trimmeri kutittaa varpaita ja nenää, ja silmiä kohti tuleva trimmeri on pelottava. Siksi teimme ne osat pennuista pienissä osissa ja joka välissä palkkasimme pentuja nätistä käyttäytymisestä.
Pentueesta enää yksi pentu on kotona
Tuituin Blues kaikuu aamuyössä on meillä vielä ainakin joulukuun puoliväliin, kun sen tuleva koti käy pyörähtämässä lomamatkalla ja minä seurailen, miten sen napatyrä lähtee kehittymään. Voi olla, että poitsu saa viihdyttää meitä vuodenvaihteen yli, pyörähtää sitten leikkauspöydällä ja lähtee vasta toivuttuaan uuteen kotiinsa. Toivon kuitenkin, että napatyrä ei kasvaisi, vaan lähtisi ennemmin pienenemään itsestään ja riittäisi, että se leikattaisiin vasta aikuisena. Juttelimme asiasta jo pentutarkastuksen yhteydessä eläinlääkärin kanssa, ja paremman leikkaustuloksen saamiseksi pennun olisi hyvä kasvaa ja vahvistua.
Jokaisen lähteneen pennun myötä pestävän pyykin määrä on vähentynyt ja nyt kun kotona on enää yksi pentu, alkaa arki normalisoitua. Toki nyt ulkoilemme jokaisen lenkin neljän aikuisen koiramme ja yhden pennun kanssa, ja juoksemme pennun kanssa ulkona pissalla vähän väliä, mutta alkaa tuntua siltä, että pentueaika oli taas hetkeksi tässä.
Tulevaisuuden suunnitelmat
Pietaa harmittaa varmaan vielä enemmän kuin minua, mutta lähdemme suuntaamaan katseemme tulevaan ja suunnittelemaan Pietan omaa pentuetta ensi vuodelle! Onneksi neljä viidestä pennusta jää asumaan pääkaupunkiseudulle, ja tulen näkemään niitä ja järjestämään pentutreffejä, joihin myös Nanan omistaja on innoissaan tulemassa. Kasvattitapaamisissa pääsen näkemään pentuja ja omistajat pääsevät jakamaan tuntemuksiaan muiden pentueen omistajien kanssa – ja tottakai pennut pääsevät pitkästä aikaa leikkimään toistensa ja Pietan kanssa.